HPL blogi: Nollatyösopimusten kielto heikentäisi työllisyyttä

06.03.2015

HPL:n toimitusjohtaja Merru Tuliara osallistuu nollatyösopimuskeskusteluun ja toteaa, että henkilöstöpalvelualalla ei käsityksistä huolimatta käytetä kovin paljon nollatyösopimuksia.

Nollatyösopimukset ovat viime aikoina herättäneet paljon keskustelua. Nollatyösopimuksessa kyse on siitä, että työtä tehdään silloin, kun sille on tarvetta ja työnantaja kutsuu töihin.

Henkilöstöpalvelualalla ei käsityksistä huolimatta käytetä kovin paljon nollatyösopimuksia. Niiden sijasta käytetään lyhyitä määräaikaisia työsopimuksia, joissa työtunnit on ennalta sovittu. Nollatyösopimuksia käytetään silloin, kun aidosti ei voida ennalta tietää, paljonko työtä on tarjolla.

Julkisuudessa on ollut esillä myös nollatyösopimusten kieltäminen ja osa-aikatyölle määritettävä 18 tunnin minimiviikkotyöaika.

Jos yrityksessä on työtä tarjolla 10 tuntia viikossa, töitä on todellakin tarjolla vain 10 tuntia viikossa. Nollatyösopimusten kieltäminen tai osa-aikatyölle määritelty minimityöaika ei kasvattaisi nykyisen nollatyösopimuslaisen työaikaa. Päinvastoin. Työn tekisivät yrityksen vakituiset työntekijät ylitöinä tai työ jäisi kokonaan tekemättä.

Nollatyösopimuksia ja alle 18 tunnin osa-aikatyösopimuksia tarvitsevat sekä työntekijät että työnantajat.

Nollatyösopimuksilla työskentelevien joukossa on niitä, joille nollatyösopimukset sopivat ja ovat mieluinen vaihtoehto. On työntekijöitä, joiden elämäntilanteeseen sopivat joustavat työnteon muodot. Tällaisia ovat muun muassa opiskelijat, jotka haluavat hankkia lisäansioita opintojen ohella.

Nollatyösopimuksilla työskentelee toki myös niitä, jotka haluaisivat tehdä enemmän työtä ja jotka eivät pärjää työstä saatavalla palkalla.

Kiellot tai minimiviikkotyöajan määrittely ei toisi lisää töitä, vaan kasvattaisi entisestään sitä joukkoa, joka on täysin vailla töitä. Onko täysi työttömyys parempi kuin se, että silloin tällöin saa työmahdollisuuden? Useinhan on niin, että työntekijä aloittaa vähäisemmällä tuntimäärällä, jota sitten kasvatetaan, kun työn tarve lisääntyy ja vakiintuu.

On hyvä, että nollatyösopimuksista keskustellaan. Niiden kieltämisen sijasta pitäisi kuitenkin pyrkiä etsimään ratkaisuja siihen, että kaikenlaisen työn vastaanottaminen olisi kannattavaa.

Merru Tuliara

Henkilöstöpalveluyritysten Liiton toimitusjohtaja

HS: VUOKRATYÖALA KASVOI NAPAKASTI TAMMI-LOKAKUUSSA

Viime vuonna ala pieneni vielä kymmenisen prosenttia.

Vuokratyötä välittävien henkilöstöpalveluyritysten liikevaihto on alkanut jälleen kasvaa viime vuoden notkahduksen jälkeen.

Henkilöstöpalveluyritysten liiton mukaan henkilöstöpalveluala kasvoi tammi–lokakuussa kuusi prosenttia. Eritoten alkuvuodesta yhtiöiden liikevaihdon kasvu on ollut rivakkaa, mutta loppuvuodesta jälleen tasaista.

”Onhan tämä toiveita herättävää”, sanoo Henkilöstöpalveluyritysten Liiton toimitusjohtaja Merru Tuliara. Hän sanoo, että alan kehitys seuraa varsin hyvin talouden yleistä kehitystä, mutta etuajassa.

Vuo­den 2008 ta­lous­krii­sis­sä ala pie­ne­ni 30 pro­sent­tia ja vii­me vuon­na kym­me­ni­sen pro­sent­tia.

Hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tys­ten pal­ve­lu­ja os­ta­vat eri­tyi­sen pal­jon kau­pan- ja ra­vin­to­la-alan yri­tyk­set. Vuok­ra­työ­voi­maa han­ki­taan sai­ras­tu­nei­den ti­lal­le ja eri­lais­ten ruuh­ka­huip­pu­jen ja se­son­kien ai­ka­na.

Osa yri­tyk­sis­tä myös rek­ry­toi hen­ki­lös­töä näi­den yri­tys­ten kaut­ta eten­kin aloil­la, jois­sa työn­te­ki­jöi­tä on vai­kea löy­tää.

Toi­mi­ala­koh­tai­sia tie­to­ja on vain al­ku­vuo­des­ta, jol­loin hen­ki­lös­tö­vuok­rauk­sen kas­vu oli nel­jä pro­sent­tia, rek­ry­toin­tien kah­dek­san pro­sent­tia ja ul­kois­tus­ten 25 pro­sent­tia. Rek­ry­toin­tien ja ul­kois­tus­ten osuus alan ko­ko­nais­lii­ke­vaih­dos­ta on edel­leen ai­ka vä­häi­nen, vaik­ka­kin kas­vus­sa.
Tie­dot poh­jau­tu­vat alan 20 suu­rim­man yri­tyk­sen kuu­kau­sit­tain il­moit­ta­miin tie­toi­hin. Tu­lia­ran mu­kaan lu­vut ku­vaa­vat hy­vin ko­ko alan ke­hi­tys­tä.
Ky­se­lys­sä mu­ka­na ol­leis­ta yri­tyk­sis­tä suu­rin on Ba­ro­na, toi­sek­si suu­rin Staff­Point ja kol­man­nek­si suu­rin Me­di­verk­ko.

Ky­se­lyn yri­tys­ten yh­teen­las­ket­tu lii­ke­vaih­to oli tä­män vuo­den lo­ka­kuus­sa lä­hes 80 mil­joo­naa eu­roa. Kas­vua edel­li­seen kuu­kau­teen näh­den oli 0,5 pro­sent­tia. Ko­ko al­ku­vuo­den lii­ke­vaih­to oli noin 743 mil­joo­naa eu­roa.

Hen­ki­lös­tö­vuok­raus­pal­ve­lui­den lii­ke­vaih­don ar­vo oli lo­ka­kuus­sa noin 59 mil­joo­naa eu­roa eli suu­rin osa alan tuon kuu­kau­den noin 80 mil­joo­nan eu­ron lii­ke­vaih­dos­ta. Edel­li­seen kuu­hun eli syys­kuu­hun näh­den hen­ki­lös­tö­vuok­rauk­sen lii­ke­vaih­to vä­he­ni 2,1 pro­sent­tia.

Tu­lia­ran mu­kaan yh­den kuu­kau­den hei­tot alal­la ovat tyy­pil­li­siä, tär­keäm­pää on pi­tem­pi tren­di, jo­ka nyt näyt­tää ole­van alal­la kas­va­va.
Elin­kei­no­elä­män kes­kus­lii­ton mar­ras­kui­ses­sa ky­se­lys­sä hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­alan al­ku­vuo­den pa­ran­tu­nut ti­lan­ne ei ko­vin pal­jon näy.

Mar­ras­kuus­sa pa­ra­ne­mis­ta odot­ti 34 pro­sent­tia alal­la toi­mi­vis­ta vas­taa­jis­ta. 17 pro­sent­tia en­na­koi suh­dan­ne­las­kua. Alan myyn­nin ar­vioi­tiin kas­va­neen elo–­lo­ka­kuus­sa, mut­ta kas­vu oli ke­vään ja ke­sän lu­ke­mia hei­kom­paa. Myyn­nin odo­te­taan li­sään­ty­vän vuo­den lo­pus­sa ja en­si vuo­den alus­sa, mut­ta kas­vu jää­nee mel­ko vä­häi­sek­si.

Lähde: Helsingin Sanomat 29.12.2014

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2015

Työkuutio toivottaa työntekijöille, asiakkaille sekä kaikille yhteistyökumppaneille menestyksekästä ja työntäyteläistä uutta vuotta!

t. Kirsi & Marko

Turun Sanomat: Henkilöstövuokraajat povaavat maltillista kasvua

Turun Sanomat: Henkilöstövuokraajat povaavat maltillista kasvua

11.08.2014
HPL:n toimitusjohtaja Merru Tuliara kertoo Turun Sanomissa 9.8., että henkilöstöala seuraa yleistä taloustilannetta etupainotteisesti.

Yhtenä indikaattorina talouden noususta tai laskusta voidaan käyttää vuokratyöläisten määrää. Kun menee hyvin, yritykset tarvitsevat lisää työntekijöitä. Kun tulevaisuus on vielä epävarma, aloitetaan yleensä vuokratyöläisillä. Silloin kun menee huonosti, ensimmäisenä työt loppuvat vuokratuurareilta.

– Henkilöstöala seuraa yleistä taloustilannetta etupainotteisesti, tiivistää Henkilöstöpalveluyritysten liiton toimitusjohtaja Merru Tuliara.

Henkilöstöpalveluyritysten viime vuosi oli kehno, nyt tilanne on aavistuksen parempi.

– Pitkään on luvattu, että nyt alkaa piristyä. Kyllähän se siltä alkaa näyttää. Ei ainakaan huonompaan suuntaan olla menossa, Tuliara arvioi.

Hän kertoo, että ainakin liiton jäsenyritykset näkevät tulevaisuuden valoisana, sillä monet yrityksistä ovat poikkeuksellisen innokkaita kasvattamaan toimintaansa. Henkilöstöpalveluyritysten liiton jäsenkysely 2014 kertoo, että puolet yrityksistä ovat voimakkaasti kasvuhaluisia.

Kolme neljästä liiton jäsenyrityksestä uskoo liikevaihdon kasvavan selvästi tai jonkin verran. Muutos viime vuoteen on selkeä. Vuoden 2013 kasvuodotuksia kysyttäessä yhteensä 46 prosenttia vastaajista arvioi liikevaihtonsa kasvavan.

Talouden piristyminen alkaa näkyä myös tarjolla olevan työvoiman määrässä. Kyselyn mukaan myös ammattitaitoisen työvoiman löytäminen asiakkaille on vaikeutunut kahden viime vuoden aikana.

Osalla aloista vuokratyöntekijöistä on jopa pulaa. Tuliara kertoo, että erityisesti kokkeja, tiettyjä metallityöntekijöitä ja ICTosaajia kaivattaisiin enemmän. Myös vaativammat taloushallinnon tehtävät kärsivät vuokratyövoiman puutteesta.

Turussa kasvua palvelualoilla

Yrittäjä Johanna Eskola Opteamista kertoo, että Turun seudulla telakan vaikutus näkyy henkilöstövuokrauksen kysynnässä tietyillä toimialoilla. Hiljaisemmat ajat ovat tarkoittaneet sitä, että moni alihankkija on vetänyt resurssinsa minimiin ja työvoiman tarpeet tulevat yllättäen, kun tilauskanta kasvaa tai muuttuu nopeasti.

Eskola arvioi, että muualla maassa teknologiateollisuus kasvaa, Turun seudulla kasvua on ollut Opteamin osalta palvelu- ja elintarvikealalla sekä kokoonpanotehtävissä.

VMP:n toimitusjohtaja Heimo Hakkarainen kertoo havainneensa markkinoilla varovaisen positiivisia signaaleja. VMP:llä kasvua on tänä vuonna ollut muutama prosentti, kuitenkin hitusen vähemmän kuin viime vuonna. Monet asiakasyritykset ovat edelleen varovaisen odottavalla kannalla.

Hakkaraisen mukaan kasvua on ollut etenkin palvelualoilla, teollisuudesta yksittäistä toimialaa ei nouse ylitse muiden. Hän muistuttaa, että henkilöstövuokrausalalla tulevaisuudennäkymiin vaikuttaa olennaisesti se, millä alalla asiakasyritykset toimivat.

Citywork Turun toimitusjohtaja Arto Kallio kertoo valoisista näkymistä. Yritys on kasvanut viime ja tänä vuonna.

– Paikkoja on paljon auki, hakemuksia voitaisiin vastaanottaa enemmänkin.

Lähde: Turun Sanomat

HPL: Henkilöstöpalveluala luottaa tulevaisuuteen

3/4 vastaajista arvioi, että yrityksen liikevaihto paranee selvästi tai jonkin verran tänä vuonna. Kasvuodotukset ovat parantuneet viime vuodesta.

– On hienoa, että henkilöstöpalveluala luottaa rohkeasti tulevaisuuteen. Asiakkaat arvostavat nopeaa ja asiantuntevaa palvelua, olipa sitten kyse vuokrauksesta tai rekrytoinnista, HPL:n toimitusjohtaja Merru Tuliara sanoo.

Kehno taloustilanne on näkynyt myös henkilöstöpalvelualalla. Vuokratyöntekijöiden määrä väheni viime vuonna 10-15 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Myös rekrytointien määrä väheni. Työntekijöitä vuokrataan ja rekrytoidaan jäsentutkimuksen mukaan eniten ravintola-alalle, varastotyöhön, kaupan alalle sekä toimisto- ja taloushallinnon, rakennus- ja metallialan töihin. Ulkoistuspalveluiden piirissä oli eniten työntekijöitä call ja contact center työssä, varasto- ja metallialalla.

EVA:n tuoreessa Kuka Suomessa kasvaa? -analyysissa kritisoidaan suomalaisia yrityksiä siitä, että vain harva tavoittelee kasvua. HPL:n jäsentutkimuksen mukaan henkilöstöpalvelualan yritykset ovat positiivinen valopilkku suomalaisessa yrityskentässä. 51 prosenttia vastanneista yrityksistä arvioi yrityksensä olevan voimakkaasti kasvuhakuinen ja 40 prosenttia uskoo, että yritys pyrkii kasvamaan säilyttääkseen nykyisen asemansa.

– Tämä on positiivinen signaali, sillä Suomi nousee jaloilleen vain kasvuhakuisilla yrityksillä. Henkilöstöpalvelualan yrityksillä on tärkeä rooli työntekijöiden ja työpaikkojen yhdistämisessä. Kun alan yritykset kasvavat, ne voivat tehokkaammin edistää työmarkkinoiden toimivuutta, Tuliara arvioi.

Henkilöstöpalvelualan yritykset on totuttu näkemään lyhytaikaisen työn tarjoajina. Tämä käsitys muuttuu pikku hiljaa, sillä yhä useammin henkilöstöpalvelualan yritykset yhdistävät työn pirstaleita kokoamalla osa- ja määräaikaisista töistä kokoaikaisempia ja pidempiaikaisia.

– Tämä kehitys näkyy mm. siinä, että vuokratyöntekijöistä yhä useampi tekee työtä vakituisessa työsuhteessa. Niiden määrä on vuodessa kasvanut 13 prosenttia. On kuitenkin muistettava se, että vuokratyötä tehdään usein sen joustavuuden vuoksi eli suurin osa ei edes halua henkilöstöpalvelualan yrityksestä vakituista työpaikkaa, Tuliara kertoo.

Alan suurimpana haasteena nähdään ammattitaitoisen työvoiman löytäminen. Vuoden 2014 tutkimuksessa vaikeuksia oli 67 prosentilla yrityksiä, kun viime vuonna vastaava luku oli 57 prosenttia. Vaikeinta ammattitaitoisen työvoiman löytäminen on rakennus- ja metallialalla sekä IT-alalla. Eniten pulaa on kokeista, kirvesmiehistä, kirjanpitäjistä, palkanlaskijoista, siivoojista, IT-asiantuntijoista ja tarjoilijoista.

– Ammatti-ihmisille löytyy meidän alalta töitä. Yrityksillämme on paljon asiakasyrityksiä, joihin välitettäisiin paljon nykyistä enemmän työntekijöitä, jos heitä vain löytyisi, Tuliara sanoo.

HPL:n jäsentutkimukseen 2014 vastasi 2/3 HPL:n n. 300 jäsenyrityksestä. Liikevaihdollisesti vastaajat edustavat vieläkin suurempaa osuutta jäsenyrityksistä. Tutkimuksen on toteuttanut HPL:n toimeksiannosta Innolink Research.

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL on henkilöstöä vuokraavien sekä muita henkilöstöpalveluita tarjoavien yritysten edunvalvontaliitto. Jäsenyritykset tarjoavat mm. henkilöstövuokrausta, rekrytointi- ja ulkoistuspalveluita, soveltuvuuden arviointi -ja uudelleensijoittumispalveluita sekä koulutuspalveluita.

HPL on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenliitto.

Lisätietoja: Merru Tuliara, toimitusjohtaja, Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL, merru.tuliara(at)hpl.fi, 040 562 6466.

TILASTOKESKUS: VUOKRATYÖTÄ TEKI YKSI PROSENTTI PALKANSAAJISTA VUONNA 2013

Tilastokeskus: Vuokratyötä teki yksi prosentti palkansaajista vuonna 2013

02.04.2014

Vuokratyöllä tarkoitetaan työsuhdetta, jossa palkansaaja työskentelee työvoimaa välittävän tai vuokraavan yrityksen kautta. Vuokratyöntekijöiden osuus palkansaajista oli vain noin prosentin verran vuonna 2013. Vuokratyön tekeminen on siten varsin marginaalinen työnteon muoto Suomen työmarkkinoilla.

Vuokratyö jakaantuu monille toimialoille. Yleisintä vuokratyö oli tukku- ja vähittäiskaupassa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä teollisuudessa. Kaikilla näillä toimialoilla vuokratyöntekijöitä oli muutama tuhat.
Lähde: Tilastokeskus

NYT ON AIKA HAKEA KESÄTÖITÄ!

Tarjoamme taas tuleva kesänä useita erilaisia kesätyöpaikkoja asiakasyrityksissämme.

Työpaikat sijaitsevat seuraavilla paikkakunnilla:

– Uusikaupunki

– Laitila

– Rauma

– Turku + seutukunta

Etsimme tekijöitä metalliteollisuuteen, elintarviketeollisuuteen sekä myös ravintola-alalle.

Tehtävät alkavat joustavasti huhti-kesäkuussa ja kestävät elo-syyskuulle.

Kerro meille, mitä osaat ja mitä tehtäviä haet tulevalle kesälle. Laita myös viestiin, miltä paikkakunnalta ensisijaisesti haet töitä.

Lähetä hakemus + CV ( oman valokuvan kera) osoitteeseen: toimisto@tyokuutio.fi

Kutsumme hakemusten perusteella haastatteluun.

TYÖNANTAJA VOI SAADA TYÖNTEKIJÄN KOULUTUKSESTA VEROVÄHENNYSTÄ

Taloudellinen kannuste koskee kolmea koulutuspäivää vuodessa työntekijää kohti. Koulutuksen täytyy kehittää työntekijän ammatillista osaamista tämän nykyisissä tai tulevissa työtehtävissä. Koulutus tapahtuu työaikana ja sen ajalta tulee maksaa palkkaa. Tällaisia koulutuksia ovat esimerkiksi ulkopuolisen järjestämät kurssimuotoiset koulutukset, seminaarit ja konferenssit sekä yrityksen sisäiset koulutukset. Työhön perehdyttäminen tai opastaminen ei ole taloudelliseen kannusteeseen oikeuttavaa koulutusta.

Laki koskee koko- ja osa-aikaisia työntekijöitä yrityksissä, kunnissa ja valtiolla. Yrityksille verovähennyksen määrä on 50 prosenttia koulutuspäivien keskimääräisestä palkkakustannuksesta. Valtiolle, kunnille ja kirkolle maksetaan koulutuskorvaus, jonka suuruus on 10 prosenttia työnantajan koulutusajan palkkakustannuksista.

Työnantajien tehtävä koulutussuunnitelma

Verovähennyksen tai koulutuskorvauksen saaminen edellyttää, että työnantaja on laatinut koulutussuunnitelman. Koulutussuunnitelman sisältö määräytyy lähtökohtaisesti yhteistoimintalakien mukaan. Suunnitelman tulee sisältää arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä työnantajan tarpeista.

Yhteistoimintalain soveltamisalan ulkopuolisille työnantajille koulutussuunnitelman laatiminen on vapaaehtoista, mutta se on edellytys taloudellisen kannusteen saamiselle. Lisäksi lainsäädäntö velvoittaa työnantajan keskustelemaan työntekijöiden kanssa ammatillisen osaamisen kehittämisestä.

Lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät työnantajat, jotka eivät maksa tuloveroa eivätkä työttömyysvakuutusmaksuja. Tällaisia työnantajia ovat esimerkiksi Kansaneläkelaitos ja Suomen Pankki. Myöskään kotitaloustyönantajiin lakia ei sovelleta.

Lakipaketin tavoitteiden toteutumista arvioidaan kahden vuoden kuluttua sen voimaantulosta. Lait on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä, valtiovarainministeriössä sekä sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa

 

Lähde: Työ -ja elinkeinoministeriön kotisivut