HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2015

Työkuutio toivottaa työntekijöille, asiakkaille sekä kaikille yhteistyökumppaneille menestyksekästä ja työntäyteläistä uutta vuotta!

t. Kirsi & Marko

Turun Sanomat: Henkilöstövuokraajat povaavat maltillista kasvua

Turun Sanomat: Henkilöstövuokraajat povaavat maltillista kasvua

11.08.2014

HPL:n toimitusjohtaja Merru Tuliara kertoo Turun Sanomissa 9.8., että henkilöstöala seuraa yleistä taloustilannetta etupainotteisesti.

Yhtenä indikaattorina talouden noususta tai laskusta voidaan käyttää vuokratyöläisten määrää. Kun menee hyvin, yritykset tarvitsevat lisää työntekijöitä. Kun tulevaisuus on vielä epävarma, aloitetaan yleensä vuokratyöläisillä. Silloin kun menee huonosti, ensimmäisenä työt loppuvat vuokratuurareilta.

– Henkilöstöala seuraa yleistä taloustilannetta etupainotteisesti, tiivistää Henkilöstöpalveluyritysten liiton toimitusjohtaja Merru Tuliara.

Henkilöstöpalveluyritysten viime vuosi oli kehno, nyt tilanne on aavistuksen parempi.

– Pitkään on luvattu, että nyt alkaa piristyä. Kyllähän se siltä alkaa näyttää. Ei ainakaan huonompaan suuntaan olla menossa, Tuliara arvioi.

Hän kertoo, että ainakin liiton jäsenyritykset näkevät tulevaisuuden valoisana, sillä monet yrityksistä ovat poikkeuksellisen innokkaita kasvattamaan toimintaansa. Henkilöstöpalveluyritysten liiton jäsenkysely 2014 kertoo, että puolet yrityksistä ovat voimakkaasti kasvuhaluisia.

Kolme neljästä liiton jäsenyrityksestä uskoo liikevaihdon kasvavan selvästi tai jonkin verran. Muutos viime vuoteen on selkeä. Vuoden 2013 kasvuodotuksia kysyttäessä yhteensä 46 prosenttia vastaajista arvioi liikevaihtonsa kasvavan.

Talouden piristyminen alkaa näkyä myös tarjolla olevan työvoiman määrässä. Kyselyn mukaan myös ammattitaitoisen työvoiman löytäminen asiakkaille on vaikeutunut kahden viime vuoden aikana.

Osalla aloista vuokratyöntekijöistä on jopa pulaa. Tuliara kertoo, että erityisesti kokkeja, tiettyjä metallityöntekijöitä ja ICTosaajia kaivattaisiin enemmän. Myös vaativammat taloushallinnon tehtävät kärsivät vuokratyövoiman puutteesta.

Turussa kasvua palvelualoilla

Yrittäjä Johanna Eskola Opteamista kertoo, että Turun seudulla telakan vaikutus näkyy henkilöstövuokrauksen kysynnässä tietyillä toimialoilla. Hiljaisemmat ajat ovat tarkoittaneet sitä, että moni alihankkija on vetänyt resurssinsa minimiin ja työvoiman tarpeet tulevat yllättäen, kun tilauskanta kasvaa tai muuttuu nopeasti.

Eskola arvioi, että muualla maassa teknologiateollisuus kasvaa, Turun seudulla kasvua on ollut Opteamin osalta palvelu- ja elintarvikealalla sekä kokoonpanotehtävissä.

VMP:n toimitusjohtaja Heimo Hakkarainen kertoo havainneensa markkinoilla varovaisen positiivisia signaaleja. VMP:llä kasvua on tänä vuonna ollut muutama prosentti, kuitenkin hitusen vähemmän kuin viime vuonna. Monet asiakasyritykset ovat edelleen varovaisen odottavalla kannalla.

Hakkaraisen mukaan kasvua on ollut etenkin palvelualoilla, teollisuudesta yksittäistä toimialaa ei nouse ylitse muiden. Hän muistuttaa, että henkilöstövuokrausalalla tulevaisuudennäkymiin vaikuttaa olennaisesti se, millä alalla asiakasyritykset toimivat.

Citywork Turun toimitusjohtaja Arto Kallio kertoo valoisista näkymistä. Yritys on kasvanut viime ja tänä vuonna.

– Paikkoja on paljon auki, hakemuksia voitaisiin vastaanottaa enemmänkin.

Lähde: Turun Sanomat

HPL: Henkilöstöpalveluala luottaa tulevaisuuteen

3/4 vastaajista arvioi, että yrityksen liikevaihto paranee selvästi tai jonkin verran tänä vuonna. Kasvuodotukset ovat parantuneet viime vuodesta.

– On hienoa, että henkilöstöpalveluala luottaa rohkeasti tulevaisuuteen. Asiakkaat arvostavat nopeaa ja asiantuntevaa palvelua, olipa sitten kyse vuokrauksesta tai rekrytoinnista, HPL:n toimitusjohtaja Merru Tuliara sanoo.

Kehno taloustilanne on näkynyt myös henkilöstöpalvelualalla. Vuokratyöntekijöiden määrä väheni viime vuonna 10-15 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Myös rekrytointien määrä väheni. Työntekijöitä vuokrataan ja rekrytoidaan jäsentutkimuksen mukaan eniten ravintola-alalle, varastotyöhön, kaupan alalle sekä toimisto- ja taloushallinnon, rakennus- ja metallialan töihin. Ulkoistuspalveluiden piirissä oli eniten työntekijöitä call ja contact center työssä, varasto- ja metallialalla.

EVA:n tuoreessa Kuka Suomessa kasvaa? -analyysissa kritisoidaan suomalaisia yrityksiä siitä, että vain harva tavoittelee kasvua. HPL:n jäsentutkimuksen mukaan henkilöstöpalvelualan yritykset ovat positiivinen valopilkku suomalaisessa yrityskentässä. 51 prosenttia vastanneista yrityksistä arvioi yrityksensä olevan voimakkaasti kasvuhakuinen ja 40 prosenttia uskoo, että yritys pyrkii kasvamaan säilyttääkseen nykyisen asemansa.

– Tämä on positiivinen signaali, sillä Suomi nousee jaloilleen vain kasvuhakuisilla yrityksillä. Henkilöstöpalvelualan yrityksillä on tärkeä rooli työntekijöiden ja työpaikkojen yhdistämisessä. Kun alan yritykset kasvavat, ne voivat tehokkaammin edistää työmarkkinoiden toimivuutta, Tuliara arvioi.

Henkilöstöpalvelualan yritykset on totuttu näkemään lyhytaikaisen työn tarjoajina. Tämä käsitys muuttuu pikku hiljaa, sillä yhä useammin henkilöstöpalvelualan yritykset yhdistävät työn pirstaleita kokoamalla osa- ja määräaikaisista töistä kokoaikaisempia ja pidempiaikaisia.

– Tämä kehitys näkyy mm. siinä, että vuokratyöntekijöistä yhä useampi tekee työtä vakituisessa työsuhteessa. Niiden määrä on vuodessa kasvanut 13 prosenttia. On kuitenkin muistettava se, että vuokratyötä tehdään usein sen joustavuuden vuoksi eli suurin osa ei edes halua henkilöstöpalvelualan yrityksestä vakituista työpaikkaa, Tuliara kertoo.

Alan suurimpana haasteena nähdään ammattitaitoisen työvoiman löytäminen. Vuoden 2014 tutkimuksessa vaikeuksia oli 67 prosentilla yrityksiä, kun viime vuonna vastaava luku oli 57 prosenttia. Vaikeinta ammattitaitoisen työvoiman löytäminen on rakennus- ja metallialalla sekä IT-alalla. Eniten pulaa on kokeista, kirvesmiehistä, kirjanpitäjistä, palkanlaskijoista, siivoojista, IT-asiantuntijoista ja tarjoilijoista.

– Ammatti-ihmisille löytyy meidän alalta töitä. Yrityksillämme on paljon asiakasyrityksiä, joihin välitettäisiin paljon nykyistä enemmän työntekijöitä, jos heitä vain löytyisi, Tuliara sanoo.

HPL:n jäsentutkimukseen 2014 vastasi 2/3 HPL:n n. 300 jäsenyrityksestä. Liikevaihdollisesti vastaajat edustavat vieläkin suurempaa osuutta jäsenyrityksistä. Tutkimuksen on toteuttanut HPL:n toimeksiannosta Innolink Research.

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL on henkilöstöä vuokraavien sekä muita henkilöstöpalveluita tarjoavien yritysten edunvalvontaliitto. Jäsenyritykset tarjoavat mm. henkilöstövuokrausta, rekrytointi- ja ulkoistuspalveluita, soveltuvuuden arviointi -ja uudelleensijoittumispalveluita sekä koulutuspalveluita.

HPL on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenliitto.

Lisätietoja: Merru Tuliara, toimitusjohtaja, Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL, merru.tuliara(at)hpl.fi, 040 562 6466.

TILASTOKESKUS: VUOKRATYÖTÄ TEKI YKSI PROSENTTI PALKANSAAJISTA VUONNA 2013

Tilastokeskus: Vuokratyötä teki yksi prosentti palkansaajista vuonna 2013

02.04.2014

Vuokratyöllä tarkoitetaan työsuhdetta, jossa palkansaaja työskentelee työvoimaa välittävän tai vuokraavan yrityksen kautta. Vuokratyöntekijöiden osuus palkansaajista oli vain noin prosentin verran vuonna 2013. Vuokratyön tekeminen on siten varsin marginaalinen työnteon muoto Suomen työmarkkinoilla.

Vuokratyö jakaantuu monille toimialoille. Yleisintä vuokratyö oli tukku- ja vähittäiskaupassa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä teollisuudessa. Kaikilla näillä toimialoilla vuokratyöntekijöitä oli muutama tuhat.
Lähde: Tilastokeskus

NYT ON AIKA HAKEA KESÄTÖITÄ!

Tarjoamme taas tuleva kesänä useita erilaisia kesätyöpaikkoja asiakasyrityksissämme.

Työpaikat sijaitsevat seuraavilla paikkakunnilla:

– Uusikaupunki

– Laitila

– Rauma

– Turku + seutukunta

Etsimme tekijöitä metalliteollisuuteen, elintarviketeollisuuteen sekä myös ravintola-alalle.

Tehtävät alkavat joustavasti huhti-kesäkuussa ja kestävät elo-syyskuulle.

Kerro meille, mitä osaat ja mitä tehtäviä haet tulevalle kesälle. Laita myös viestiin, miltä paikkakunnalta ensisijaisesti haet töitä.

Lähetä hakemus + CV ( oman valokuvan kera) osoitteeseen: toimisto@tyokuutio.fi

Kutsumme hakemusten perusteella haastatteluun.

TYÖNANTAJA VOI SAADA TYÖNTEKIJÄN KOULUTUKSESTA VEROVÄHENNYSTÄ

Taloudellinen kannuste koskee kolmea koulutuspäivää vuodessa työntekijää kohti. Koulutuksen täytyy kehittää työntekijän ammatillista osaamista tämän nykyisissä tai tulevissa työtehtävissä. Koulutus tapahtuu työaikana ja sen ajalta tulee maksaa palkkaa. Tällaisia koulutuksia ovat esimerkiksi ulkopuolisen järjestämät kurssimuotoiset koulutukset, seminaarit ja konferenssit sekä yrityksen sisäiset koulutukset. Työhön perehdyttäminen tai opastaminen ei ole taloudelliseen kannusteeseen oikeuttavaa koulutusta.

Laki koskee koko- ja osa-aikaisia työntekijöitä yrityksissä, kunnissa ja valtiolla. Yrityksille verovähennyksen määrä on 50 prosenttia koulutuspäivien keskimääräisestä palkkakustannuksesta. Valtiolle, kunnille ja kirkolle maksetaan koulutuskorvaus, jonka suuruus on 10 prosenttia työnantajan koulutusajan palkkakustannuksista.

Työnantajien tehtävä koulutussuunnitelma

Verovähennyksen tai koulutuskorvauksen saaminen edellyttää, että työnantaja on laatinut koulutussuunnitelman. Koulutussuunnitelman sisältö määräytyy lähtökohtaisesti yhteistoimintalakien mukaan. Suunnitelman tulee sisältää arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä työnantajan tarpeista.

Yhteistoimintalain soveltamisalan ulkopuolisille työnantajille koulutussuunnitelman laatiminen on vapaaehtoista, mutta se on edellytys taloudellisen kannusteen saamiselle. Lisäksi lainsäädäntö velvoittaa työnantajan keskustelemaan työntekijöiden kanssa ammatillisen osaamisen kehittämisestä.

Lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät työnantajat, jotka eivät maksa tuloveroa eivätkä työttömyysvakuutusmaksuja. Tällaisia työnantajia ovat esimerkiksi Kansaneläkelaitos ja Suomen Pankki. Myöskään kotitaloustyönantajiin lakia ei sovelleta.

Lakipaketin tavoitteiden toteutumista arvioidaan kahden vuoden kuluttua sen voimaantulosta. Lait on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä, valtiovarainministeriössä sekä sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa

 

Lähde: Työ -ja elinkeinoministeriön kotisivut

BLOGI: AJATUKSIA VUOKRATYÖVOIMAN KÄYTÖSTÄ

Suomessa käydään säännöllisin väliajoin keskustelua siitä, onko vuokratyön käyttö hyvä vai huono asia.

Näiden julkisten keskusteluiden sävy on usein negatiivinen.

Työhakijat kysyvät myös usein, miksi yritykset eivät ota vakituisiin työsuhteisiin omille kirjoilleen kaikkia työntekijöitä?

Tässä julkisessa  keskustelussa olisi hyvä muistaa muutamat selkeät faktat, jotka liittyvät vuokratyövoiman käyttöön.

1. Suomessa vuokratyötä tehdään hieman yli 1 % kaikesta tilastoidusta työstä. Tämä lukema on hyvin pieni. Euroopassa tämän lukeman keskiarvo lähenee jo kahta prosenttia. Euroopan johtavia maita vuokratyövoiman käytössä ovat Saksa, Ranska ja Englanti. Listan hänniltä löytyy yllättäen maita kuten Kreikka, Venäjä ja Liettua….

Voidaankin sanoa, että pelkästää vertaamalla talouden mittareita esim. Saksan ja Kreikan välillä ja samalla huomioden sitä kautta ihmisille tarjoutuvia työllistymismahdollisuuksia, niin meidänkin on varmasti kehityksessä parempi seurata vaikka Saksan mallia.

 

2. Tulevaisuudessa on tärkeää keskustella siitä, miten voimme varmistaa, että vuokratyövoiman kautta yrityksillä on kasvava kilpailukyky. Sekä myöskin varmistaa se, että kykenemme työllistämään Suomessa vapaana olevat tekijät. Esimerkiksi Vakka-Suomen alueella olemme jo havainneet selkeää työvoimapulaa erityisesti teknologiateollisuuden osaajien kohdalla. Tuntuu välillä siltä, että työ ja työnhakijat eivät kohtaa, koska kuitenkin ainakin tilastojen mukaan tekijöitä pitäisi olla tarjolla.

 

3. Vuokratyö lisää työn tarjontaa erityisesti lyhytaikaisissa työtilanteissa ja samalla tarjoaa monille työntekijöille kuten opiskelijoille heidän elämäntilanteeseen sopivan ja joustavan mahdollisuuden työntekoon. Vuokratyö johtaa hyvin usein vakituiseen työpaikkaan!

4. Yrityksille vuokratyövoiman käyttö tuo vaivattomuutta ja antaa heille mahdollisuuden keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa. Monille yrityksille kausivaihelut, erilaiset projektit, määräaikaiset tilaukset yms. tuottavat nopeasti ongelmia ammattitaitoisen työvoiman löytämisen suhteen. Nämä ovat tyypillisiä tilanteita, joissa vuokratyövoiman käyttö on hyvin yleistä. Kokemuksemme mukaan vuokratyöntekijän kannalta on tapahtunut hyvä muutos. Työsuhteiden kestot ovat pidentyneet huomattavasti ja toistaiseksi voimassa olevien vuokratyösuhteiden määrä on kasvannut reippaasti.

 

Me Työkuutiossa haluamme omalta osaltamme olla vastuullisesti kehittämässä alan työtapoja ja sekä parantamassa myös kokemuksia vuokratyön suhteen!

 

Marko Ranta

Myyntijohtaja

Työkuutio

TUTUSTU VUOKRATYÖOPPAASEEN

Vuokratyöhön sovelletaan lähtökohtaisesti samoja säännöksiä kuin muihinkin työsuhteisiin. Vuokratyöstä on julkaistu opas, joka antaa yleiskuvan niistä säännöksistä, jotka eroavat vuokratyössä tai joiden soveltamisessa on käytännössä havaittu ongelmia.Oppaan on tehnyt työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä työmarkkinajärjestöjen ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa.

TEM_vuokratyoopas_netti

TÄLLÄ HETKELLÄ ETSIMME

Etsimme metallialan ammattilaisia Vakka-Suomen alueelle sekä Turun seudulle. Paikkoja on avoinna mm. seuraavissa tehtävissä:

– hitsaajia ( mig, tig, pistehitsaus)

– särmääjää

– laserleikkaajaa

– vaihetyöntekijöitä

 

Lisäksi kausi Levillä on käynnistynyt ja haemme sinne edelleen kaupan -ja ravintola-alan osaajia.

 

Täytä hakemus sivuillamme