Muutoksia Työkuution palkanlaskentapalveluissa

Työkuution työntekijöiden palkanlaskennasta vastaa 1.4.2016 alkaen Taloushallintopalvelut Poveria Oy.
Voit lähettää emailia palkkoihin liittyvissä kysymyksissä jatkossa osoitteeseen: palkat@poveria.fi.
Tai puhelimitse Paula Välimäki: 0400 942580. Paula Välimäki on monelle vanhalle työntekijälle jo tuttu entuudestaan.
Palkkalaskelmat tulevat myös jatkossa suoraan henkilökohtaiseen verkkopankkiin.

Kevätterveisin

Työkuutio

Kirsi & Marko

Henkilöstövuokraus ja työturvallisuus -opas on julkaistu

ke 27. tammikuuta 2016 09.36.00

Työturvallisuuskeskuksen julkaisema opas auttaa varmistamaan vuokratyöntekijöiden työturvallisuuden. Julkaisua on ollut tekemässä myös HPL.

Työ­nan­ta­jan työ­tur­val­li­suus­vel­vol­li­suu­det ovat vuo­kra­työs­sä sekä var­si­nai­sen työ­nan­ta­jan että käyt­tä­jäy­ri­tyk­sen vas­tuul­la. Vuo­kra­työs­sä työ­suo­je­lu­vas­tuu on si­ten jaet­tu vuo­kray­ri­tyk­sen ja käyt­tä­jäy­ri­tyk­sen vä­lil­lä.

Op­paas­sa käy­dään läpi kes­kei­set asiat, joil­la py­ri­tään var­mis­ta­maan työn su­ju­mi­nen ja tur­val­li­sem­pi työ­päi­vä. Opas poh­jau­tuu ai­em­paan sa­man­ni­mi­seen jul­kai­suun, joka on päi­vi­tet­ty Työ­tur­val­li­suus­kes­kuk­sen toi­mes­ta 2015. Työ­ryh­mäs­sä oli­vat mu­ka­na sekä työ­nan­ta­ja- että työn­te­ki­jä­puo­len jär­jes­tö­jen edus­ta­jat sekä Työ­tur­val­li­suus­kes­kus. Opas tu­kee niin so­pi­mus­ten laa­ti­mis­ta kuin myös hy­vien käy­tän­tö­jen laa­ti­mis­ta työ­pai­koil­la, jois­sa vuo­kra­työn­te­ki­jöi­tä käy­te­tään.

Henkilöstövuokraus ja työturvallisuus -opas (pdf)

Työkuution joulumuistio

Työkuution väki haluaa toivottaa rauhaisaa joulua kaikille työntekijöilleen, asiakkailleen sekä yhteistyökumppaneille!

Vuosi 2015 on vierähtänyt taas nopeasti ja on ollut erittäin työntäyteinen. Työkuutio yrityksenä on jatkanut samalla kasvun tiellä kuin edellisenä vuonnakin. Uudet työpaikat ovat syntyneet lähinnä metalli -ja elintarviketeollisuuden aloilla. Isoin kasvu on tapahtunut Turun seudulla, mutta myös Vakka-Suomessa olemme onnistuneet säilyttämään saman työntekijämäärän kuin vuonna 2014. Kasvun vuoksi avasimme konttorin/yhteyspisteen myös Helsinkiin 1.12.2015 alkaen. Pystymme näin myös palvelemaan asiakkaita ja työntekijöitämme myös pääkaupunkiseudulla.

Vuoden 2016 näkymät ovat edelleen suotuisat. Telakkateollisuuden elpyminen Turussa on vaikutukseltaan suuri ajatellen työvoiman tarvetta. Teemme yhteistyötä usean alihankkijan kanssa, jotka operoivat telakalla. Uudessakaupungissa autotehtaan viimeiset uutiset olivat tietenkin koko maakunnalle erittäin mieluisia. Valmet Automotive alkaa valmistaa Mercedes-Benzin GLC-mallia 2017. Valmetin vaikutus ulottuu monelle eri taholle ja alihankkijalle koko maakunnassa.

Tulemme tarvitsemaan vuonna 2016 metalliteollisuuden erityisosaajia Turun ja Vakka-Suomen seudulle. Lisäksi elintarviketeollisuuden tuotannon osaajia etsimme myös tasaisesti läpi vuoden. Töitä siis riittää myös tulevalle vuodelle. Nyt joulun aikana on kuitenkin hyvä ja tärkeä hengähtää hetki.

Työkuution joulun aukioloajat ja yhteystiedot:

Uusikaupunki: toimiston väki on joulun vietossa 21.12.-27.12. Toimisto auki taas 28.12.
Turku: toimiston väki joulun vietossa 21.12.-28.12.2015
Helsinki: tavoitat meidät numerosta 020 734 1010

Kiireelliset ajat jouluviikolla: 020 7341010

Työkuutio avaa toimiston Helsinkiin

Toimintamme edelleen kasvaessa ja kehittyessä haluamme jatkossa palvella asiakkaitamme ja työntekijöitämme myös pääkaupunkiseudulla. Avaamme toimiston Helsingin keskustaan ( Kamppi) 1.12.2015.
Seuraa sivujamme, tiedotamme tuon päivän lähestyessä asiasta lisää.

Terveisin
Työkuution väki

Työnantajat tuskailevat rekrytoinnin kanssa

Ylen nettiuutinen kertoo, miten rekrytointivaikeuksien kanssa kamppaillaan esimerkiksi puhelinmyynti- ja telemarkkinointialalla sekä fyysisillä aloilla.

Uusien työn­te­ki­jöi­den rek­ry­toin­ti on yhä useam­mal­le yri­tyk­sel­le suu­ri haas­te, sil­lä kaik­kiin työ­paik­kail­moi­tuk­siin ei ole vält­tä­mät­tä riit­tä­väs­ti ha­ki­joi­ta.

– Joil­lain aloil­la työ­paik­kail­moi­tuk­siin ei ha­ki­joi­ta ole ol­len­kaan, ker­too hen­ki­lös­töy­ri­tys Man­powe­rin vies­tin­tä­joh­ta­ja Mika Wilén.

Wilé­nin mu­kaan nämä ovat usein alo­ja, jot­ka ei­vät yk­sin­ker­tai­ses­ti hou­kut­te­le mil­lään lail­la ha­ki­joi­ta.

– Nuo­ria ei esi­mer­kik­si kiin­nos­ta sel­lai­set alat, jot­ka ei­vät ole me­dia­sek­sik­käi­tä. Toi­mia­lan ylei­nen ima­go saat­taa ai­heut­taa on­gel­mia, Wilén ker­too.

Rek­ry­toin­nin kans­sa kamp­pail­laan eri­tyi­ses­ti esi­mer­kik­si fyy­si­sil­lä aloil­la ku­ten kiin­teis­tö­huol­los­sa ja sii­vous­pal­ve­luis­sa. Myös kau­pan alal­la uusien työn­te­ki­jöi­den saa­mi­nen on pai­koin on­gel­mal­lis­ta.

Pie­nil­le ja kes­ki­suu­ril­le yri­tyk­sil­le rek­ry­toin­ti on suu­ry­ri­tyk­siä on­gel­mal­li­sem­paa, kos­ka työn­ha­ki­jat ha­lua­vat Wilé­nin mu­kaan mie­luum­min suu­riin, tun­net­tui­hin fir­moi­hin.

– Nuo­ret ha­ke­vat brän­de­jä, to­te­aa Wilén.

Rek­ry­toin­nin haas­teet tun­nis­taa myös ja­lo­me­tal­li­tuot­tei­ta val­mis­ta­van kuo­pio­lai­sen Sau­rum Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Mikko Pessi.

– On toi­men­ku­via, joi­hin ei tah­do löy­tyä ha­ki­joi­ta. Täl­lai­sia am­mat­te­ja ovat muun muas­sa kä­si­työ­läi­set, ker­too Pes­si.

Työpaikkojen perässä ei liikuta

Wilén muis­tut­taa, että pien­ten ja kes­ki­suur­ten yri­tys­ten työ­mark­ki­na­ti­lan­ne on täl­lä het­kel­lä as­tet­ta va­loi­sam­pi.

– Niis­sä työ­paik­ko­ja avau­tuu eni­ten. Or­ga­ni­saa­tioi­den ra­ken­ne­muok­kauk­sen myö­tä suu­ris­sa yri­tyk­sis­sä töi­tä on tar­jol­la vä­hem­män. Haku kan­nat­tai­si siis koh­dis­taa pk-ja kas­vu­yri­tyk­siin, vink­kaa Wilén.

Uusien työn­te­ki­jöi­den rek­ry­toin­ti­haas­tei­siin liit­tyy myös se, että suo­ma­lai­set ei­vät ole ko­vin in­nok­kai­ta liik­ku­maan työ­paik­ko­jen pe­räs­sä.

– Kiin­teät ra­ken­teet ku­ten omis­tusa­su­mi­nen pi­tää työn­ha­ki­joi­ta pai­koil­laan.

Wilén lis­taa rek­ry­toin­tia vai­keut­ta­vak­si te­ki­jäk­si myös työyh­tei­sö­tai­to­jen puut­teet, osaa­mi­sen tai kou­lu­tuk­sen puut­teet sekä lii­an kor­keat palk­ka­pyyn­nöt.

– Rek­ry­toin­ti­pro­ses­si on pal­jon haas­teel­li­sem­pi nyt kuin 10 vuot­ta sit­ten, ver­taa Pes­si.
Rek­ry­toin­tia­jan­koh­dal­la on vä­liä

Työ­paik­kail­moi­tus­ten suh­teen yri­tyk­set ovat uu­den edes­sä. Uusia rek­ry­toin­ti­kei­no­ja on pys­tyt­tä­vä ke­hit­tä­mään van­ho­jen rin­nal­la. Mo­der­nia tek­no­lo­gi­aa ja esi­mer­kik­si so­si­aa­li­sen me­dian väy­liä on käy­tet­tä­vä ko­koa­jan enem­män.

– Työ­paik­ko­jen mark­ki­noin­ti on me­nos­sa vi­deoi­den suun­taan. Jo nyt työyh­tei­sö­jä ku­va­taan ja vi­deoi­ta lai­te­taan You­tu­been tai muu­al­le on­li­neen. Tätä kaut­ta ker­ro­taan, että mil­lai­nen työ­paik­ka on, ker­too Wilén uusis­ta kei­nois­ta.

Nuo­ril­le työn­te­ki­jöil­le on myös pys­tyt­tä­vä luo­maan yk­si­löl­li­siä ura­pol­ku­ja, kos­ka ny­ky­nuo­ril­le työ­elä­män ja va­paa-ajan ta­sa­pai­no on tär­ke­ää.

– Työ­nan­ta­jan pi­täi­si pys­tyä löy­tä­mään rek­ry­toin­ti­pro­ses­sis­sa sel­lai­nen kom­bi­naa­tio, että sekä työn­te­ki­jä että työ­nan­ta­ja ovat tyy­ty­väi­siä, poh­tii Wilén.

Mik­ko Pes­sin mu­kaan rek­ry­toin­ti­pro­ses­seis­sa on kiin­ni­tet­ty huo­mio­ta esi­mer­kik­si oi­ke­aan ajan­koh­taan.

– Ylem­pien toi­mi­hen­ki­löi­den rek­ry­toin­nit kan­nat­taa ajoit­taa syk­syyn tai ke­vää­seen. Lo­ma­kausi­na ei ta­pah­du näis­sä­kään asiois­sa mi­tään, to­te­aa Pes­si.

Lähde: Ylen kotisivut

Uusi merkki paremmasta: henkilöstövuokraus elpyy

16.06.2015

Henkilöstöpalveluyritysten Liiton HPL:n keräämien alan lukujen mukaan vuokratyön kysyntä on jälleen nousussa. Se kielii yritysten vahvistuvasta uskosta.
Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL kertoo, että pitkien ja pysyvien työurien rinnalle on tullut pysyvästi työ, joka tehdään pieninä palasina eri yrityksissä. Sitra arvioi, että työsuhteista jo 35 prosenttia on erilaisia epätyypillisiä työsuhteita: niissä työskentelee siis jo 800 000 suomalaista.

Epätyypillisiksi työsuhteiksi Sitra laskee osa-aikaiset, yksinyrittäjät, tarvittaessa töihin kutsuttavat tuntityöläiset, henkilöstövuokrausyhtiöiden vuokra- ja keikkatyöntekijät sekä määräaikaiset.

HPL muistuttaa nettisivuillaan, että osa-aikaisten työsuhteiden määrä on Suomessa kasvanut selvästi kahden viime vuosikymmenen aikana. Kaikista työllisistä joka seitsemäs teki viime vuonna työtä osa-aikaisesti.

Lähde: Kauppalehti

Artikkeli vuokratyön merkityksestä tulevaisuuden työelämässä

01.04.2015

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava on kirjoittanut artikkelin ”Vapautta välineellisyyttä, kokeilua – tasapainottavia näkökulmia vuokratyön tulevaisuuteen”. Artikkeli tarkastelee vuokratyön ja epätyypillisten työsuhteiden roolia työn muutoksessa.
Artikkeli täydentää julkista keskustelua niillä näkökulmilla, jotka kirjoittajan näkökulmasta ovat aliedustettuina tai puuttuvat kokonaan.

Artikkelissa Halava kirjoittaa muun muassa näin: ”Tulevaisuuden työelämä ja työurat ovat entistä pirstalaisempia, projektimaisempia ja mosaiikkimaisempia. Arvioidaan, että ns. löyhästi organisaatioihin sidoksissa olevan, liikkuvan ja itsenäisen työvoiman (esim. vuokratyöntekijät, pätkätyöläiset, itsensä työllistäjät, freelancerit) osuus kasvaa voimakkaasti.”

Lähde www.hpl.fi

HPL blogi: Nollatyösopimusten kielto heikentäisi työllisyyttä

06.03.2015

HPL:n toimitusjohtaja Merru Tuliara osallistuu nollatyösopimuskeskusteluun ja toteaa, että henkilöstöpalvelualalla ei käsityksistä huolimatta käytetä kovin paljon nollatyösopimuksia.

Nollatyösopimukset ovat viime aikoina herättäneet paljon keskustelua. Nollatyösopimuksessa kyse on siitä, että työtä tehdään silloin, kun sille on tarvetta ja työnantaja kutsuu töihin.

Henkilöstöpalvelualalla ei käsityksistä huolimatta käytetä kovin paljon nollatyösopimuksia. Niiden sijasta käytetään lyhyitä määräaikaisia työsopimuksia, joissa työtunnit on ennalta sovittu. Nollatyösopimuksia käytetään silloin, kun aidosti ei voida ennalta tietää, paljonko työtä on tarjolla.

Julkisuudessa on ollut esillä myös nollatyösopimusten kieltäminen ja osa-aikatyölle määritettävä 18 tunnin minimiviikkotyöaika.

Jos yrityksessä on työtä tarjolla 10 tuntia viikossa, töitä on todellakin tarjolla vain 10 tuntia viikossa. Nollatyösopimusten kieltäminen tai osa-aikatyölle määritelty minimityöaika ei kasvattaisi nykyisen nollatyösopimuslaisen työaikaa. Päinvastoin. Työn tekisivät yrityksen vakituiset työntekijät ylitöinä tai työ jäisi kokonaan tekemättä.

Nollatyösopimuksia ja alle 18 tunnin osa-aikatyösopimuksia tarvitsevat sekä työntekijät että työnantajat.

Nollatyösopimuksilla työskentelevien joukossa on niitä, joille nollatyösopimukset sopivat ja ovat mieluinen vaihtoehto. On työntekijöitä, joiden elämäntilanteeseen sopivat joustavat työnteon muodot. Tällaisia ovat muun muassa opiskelijat, jotka haluavat hankkia lisäansioita opintojen ohella.

Nollatyösopimuksilla työskentelee toki myös niitä, jotka haluaisivat tehdä enemmän työtä ja jotka eivät pärjää työstä saatavalla palkalla.

Kiellot tai minimiviikkotyöajan määrittely ei toisi lisää töitä, vaan kasvattaisi entisestään sitä joukkoa, joka on täysin vailla töitä. Onko täysi työttömyys parempi kuin se, että silloin tällöin saa työmahdollisuuden? Useinhan on niin, että työntekijä aloittaa vähäisemmällä tuntimäärällä, jota sitten kasvatetaan, kun työn tarve lisääntyy ja vakiintuu.

On hyvä, että nollatyösopimuksista keskustellaan. Niiden kieltämisen sijasta pitäisi kuitenkin pyrkiä etsimään ratkaisuja siihen, että kaikenlaisen työn vastaanottaminen olisi kannattavaa.

Merru Tuliara

Henkilöstöpalveluyritysten Liiton toimitusjohtaja

HS: VUOKRATYÖALA KASVOI NAPAKASTI TAMMI-LOKAKUUSSA

Viime vuonna ala pieneni vielä kymmenisen prosenttia.

Vuokratyötä välittävien henkilöstöpalveluyritysten liikevaihto on alkanut jälleen kasvaa viime vuoden notkahduksen jälkeen.

Henkilöstöpalveluyritysten liiton mukaan henkilöstöpalveluala kasvoi tammi–lokakuussa kuusi prosenttia. Eritoten alkuvuodesta yhtiöiden liikevaihdon kasvu on ollut rivakkaa, mutta loppuvuodesta jälleen tasaista.

”Onhan tämä toiveita herättävää”, sanoo Henkilöstöpalveluyritysten Liiton toimitusjohtaja Merru Tuliara. Hän sanoo, että alan kehitys seuraa varsin hyvin talouden yleistä kehitystä, mutta etuajassa.

Vuo­den 2008 ta­lous­krii­sis­sä ala pie­ne­ni 30 pro­sent­tia ja vii­me vuon­na kym­me­ni­sen pro­sent­tia.

Hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tys­ten pal­ve­lu­ja os­ta­vat eri­tyi­sen pal­jon kau­pan- ja ra­vin­to­la-alan yri­tyk­set. Vuok­ra­työ­voi­maa han­ki­taan sai­ras­tu­nei­den ti­lal­le ja eri­lais­ten ruuh­ka­huip­pu­jen ja se­son­kien ai­ka­na.

Osa yri­tyk­sis­tä myös rek­ry­toi hen­ki­lös­töä näi­den yri­tys­ten kaut­ta eten­kin aloil­la, jois­sa työn­te­ki­jöi­tä on vai­kea löy­tää.

Toi­mi­ala­koh­tai­sia tie­to­ja on vain al­ku­vuo­des­ta, jol­loin hen­ki­lös­tö­vuok­rauk­sen kas­vu oli nel­jä pro­sent­tia, rek­ry­toin­tien kah­dek­san pro­sent­tia ja ul­kois­tus­ten 25 pro­sent­tia. Rek­ry­toin­tien ja ul­kois­tus­ten osuus alan ko­ko­nais­lii­ke­vaih­dos­ta on edel­leen ai­ka vä­häi­nen, vaik­ka­kin kas­vus­sa.
Tie­dot poh­jau­tu­vat alan 20 suu­rim­man yri­tyk­sen kuu­kau­sit­tain il­moit­ta­miin tie­toi­hin. Tu­lia­ran mu­kaan lu­vut ku­vaa­vat hy­vin ko­ko alan ke­hi­tys­tä.
Ky­se­lys­sä mu­ka­na ol­leis­ta yri­tyk­sis­tä suu­rin on Ba­ro­na, toi­sek­si suu­rin Staff­Point ja kol­man­nek­si suu­rin Me­di­verk­ko.

Ky­se­lyn yri­tys­ten yh­teen­las­ket­tu lii­ke­vaih­to oli tä­män vuo­den lo­ka­kuus­sa lä­hes 80 mil­joo­naa eu­roa. Kas­vua edel­li­seen kuu­kau­teen näh­den oli 0,5 pro­sent­tia. Ko­ko al­ku­vuo­den lii­ke­vaih­to oli noin 743 mil­joo­naa eu­roa.

Hen­ki­lös­tö­vuok­raus­pal­ve­lui­den lii­ke­vaih­don ar­vo oli lo­ka­kuus­sa noin 59 mil­joo­naa eu­roa eli suu­rin osa alan tuon kuu­kau­den noin 80 mil­joo­nan eu­ron lii­ke­vaih­dos­ta. Edel­li­seen kuu­hun eli syys­kuu­hun näh­den hen­ki­lös­tö­vuok­rauk­sen lii­ke­vaih­to vä­he­ni 2,1 pro­sent­tia.

Tu­lia­ran mu­kaan yh­den kuu­kau­den hei­tot alal­la ovat tyy­pil­li­siä, tär­keäm­pää on pi­tem­pi tren­di, jo­ka nyt näyt­tää ole­van alal­la kas­va­va.
Elin­kei­no­elä­män kes­kus­lii­ton mar­ras­kui­ses­sa ky­se­lys­sä hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­alan al­ku­vuo­den pa­ran­tu­nut ti­lan­ne ei ko­vin pal­jon näy.

Mar­ras­kuus­sa pa­ra­ne­mis­ta odot­ti 34 pro­sent­tia alal­la toi­mi­vis­ta vas­taa­jis­ta. 17 pro­sent­tia en­na­koi suh­dan­ne­las­kua. Alan myyn­nin ar­vioi­tiin kas­va­neen elo–­lo­ka­kuus­sa, mut­ta kas­vu oli ke­vään ja ke­sän lu­ke­mia hei­kom­paa. Myyn­nin odo­te­taan li­sään­ty­vän vuo­den lo­pus­sa ja en­si vuo­den alus­sa, mut­ta kas­vu jää­nee mel­ko vä­häi­sek­si.

Lähde: Helsingin Sanomat 29.12.2014