Osaajapula on iso ongelma yrityksille

24.8.2018

Jo lähes 70 % yrityksistä kohtaa rekrytointivaikeuksia.

EK:n yrityskyselyn mukaan osaajapula koskettaa yrityskenttää odotettuakin laajemmin. Ilmiö kärjistyy asemansa jo vakiinnuttaneissa pitkän linjan pk-yrityksissä, jotka muodostavat elinkeinotoiminnan kivijalan eri puolilla Suomea.

Tilanne näkyy myös henkilöstöpalvelualan yrityksissä eri puolilla Suomea.

”Näen osaajapulan kärjistymisen päivittäin. Vaikutukset osuvat koko kansantalouteen. Esimerkiksi teollisuusalan yritykset eivät välttämättä halua tehdä edes tarjouksia tai tavoitella uusia tilauksia, jos eivät voi luottaa siihen, että pystyvät myös toimittamaan tilaukset. Tämä edellyttäisi varmuutta siitä, että saatavilla on riittävästi tekijöitä ja osaajia”, kertoo Kirsi Naamanka Kilta Henkilöstöpalvelu Oy:sta, joka on rekrytointipalvelujen markkinajohtaja Päijät-Hämeen alueella.

”Moni yritys ratkaisee ongelmaa ostamalla työtä ulkomaisena alihankintana. Verotulojen menetyksen lisäksi vaarana on yritystoiminnan painopisteen siirtyminen yhä enemmän Suomen ulkopuolelle. Ei kannata investoida Suomeen, jos koneet ovat vajaakäytössä osaajapulan vuoksi.”

Ongelman ratkaisu vaatii Naamangan mukaan laajaa keinovalikoimaa.

”Kannustinloukut olisi purettava, tuloverotusta on laskettava ja työttömyysjaksot pitäisi saada minimoitua. Koulutussektorin pitäisi tehdä rohkeampia valintoja ja reagoida paljon ketterämmin: suunnataan koulutusta sinne, missä on paljon työpaikkoja ja karsitaan sieltä, missä on paljon työttömyyttä. Nämä valinnat eivät osu oikeaan, elleivät yritykset pääse nykyistä konkreettisemmin vaikuttamaan koulutuksen sisältöön ja valintoihin.”

EK:n pk-johtaja Jouni Hakala haluaa nostaa kunnianhimon tasoa työllisyystoimissa.

”Työllisyysaste on saatava yli 75 prosentin. Pk-sektori on avainasemassa tuon tavoitteen saavuttamisessa. Osaavien ihmisten saatavuus on jo pullonkaula yritysten kasvulle. Nyt tarvitaan niin kannustinloukkujen purkamista, tarveharkinnan poistamista ulkomaiselta työvoimalta kuin syvempää vuoropuhelua koulutuksen ja yritysten välille osaajapulan lievittämiseksi.”

EK:n yrityskyselyyn vastasi touko-kesäkuussa 2018 yhteensä 547 yritysjohtajaa ja yrittäjää.

Katso lisätietoja EK:n yrityskyselystä >>

Kasvubuumi luo liiketoimintamahdollisuuksia henkilöstöpalvelualalle

Vuosi 2017 kasvatti alan yritysten liikevaihtoa entisestään kertoo HPL:n viime vuotta käsittelevä TOP 20 talouskatsaus.

Suo­men ta­lou­den no­pea vah­vis­tu­mi­nen loi poh­jaa myös hen­ki­lös­tö­pal­ve­lua­lan yri­tys­ten en­tis­tä pa­rem­mal­le me­nes­tyk­sel­le. Alan yri­tys­ten sa­no­taan­kin toi­mi­van ta­lou­den in­di­kaat­to­ri­na, sil­lä yri­tys­ten lii­ke­vaih­to vaih­te­lee voi­mak­kaas­ti riip­puen ylei­ses­tä ta­lou­del­li­ses­ta ti­lan­tees­ta. Yri­tys­ten me­nes­tys on hyvä mit­ta­ri sii­tä, että myös ylei­nen ta­lous­ti­lan­ne on läh­dös­sä nousuun.

Yksi alu­eel­li­sis­ta me­nes­ty­jis­tä Suo­mes­sa on ol­lut Lou­nais-Suo­men alue, jos­sa on koet­tu mer­kit­tä­vä ja no­pea kas­vu­buu­mi. Tämä on vai­kut­ta­nut myös alu­eel­la toi­mi­viin hen­ki­lös­tö­alan yri­tyk­siin.

”Tot­ta kai, ti­lan­ne luo uusia lii­ke­toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia muu­ten­kin kuin työ­voi­man­vä­lit­tä­mi­sen suh­teen. Alu­een yri­tyk­set käyt­tä­vät mie­lel­lään hen­ki­lös­tö­pal­ve­lua­lan yri­tyk­siä, kos­ka eri­tyis­ti­lan­teet vaa­ti­vat jous­toa, jota mei­dän kaut­tam­me on saa­ta­vil­la”, toi­mi­tus­joh­ta­ja Jussi Holopainen Ener­sen­se Grou­pis­ta ker­too.

Hän nä­kee työ­voi­man saa­ta­vuuson­gel­man kui­ten­kin po­si­tii­vi­se­na haas­tee­na, vaik­ka se hi­das­taa­kin yri­tys­ten kas­vua.

”Isoim­pa­na haas­tee­na koen ne­ga­tii­vi­sen asen­teen ei-suo­mea pu­hu­vien työn­te­ki­jöi­tä koh­taan. Jos englan­nin­kie­len tai­to kat­so­taan riit­tä­väk­si, niin työ­voi­maa kyl­lä löy­tyy”, Ho­lo­pai­nen pai­not­taa.

Työ­voi­man kan­sain­vä­lis­tä liik­ku­vuut­ta Suo­meen hi­das­taa lä­hin­nä työ­lu­pa­pro­ses­si, jon­ka Ho­lo­pai­nen ko­kee ko­ko­nai­suu­des­saan hi­taak­si, mut­ta Eu­roo­pan si­säi­ses­sä liik­ku­vuu­des­sa kui­ten­kin toi­mi­vak­si.

”Suo­ma­lai­sen työ­voi­man liik­ku­vuus on eu­roop­pa­lai­siin ver­rat­tu­na haas­teel­li­nen. Eu­roo­pas­ta tu­li­joil­le ei tun­nu ole­van mer­ki­tys­tä, si­jait­see­ko työ­paik­ka Iva­los­sa, Hel­sin­gis­sä vai Po­ris­sa”, hän sa­noo.

Vuosi 2017 oli menestys henkilöstöpalvelualan yrityksille

Hen­ki­lös­tö­pal­ve­lui­den kas­vu on ol­lut vii­me vuo­sian no­pe­aa ja vii­me vuo­den lop­pu oli myös erin­omai­nen. Lii­ke­vaih­to ker­tyi vuo­den 2017 lop­pu­puo­lis­kol­la 693 mil­joo­naa eu­roa. Kas­vua edel­lis­vuo­den vas­taa­vas­ta ajan­jak­sos­ta tuli 20 pro­sent­tia. Koko vuo­den 2017 lii­ke­vaih­to oli 1 281 mil­joo­naa eu­roa ja li­säys­tä edel­lis­vuo­teen tuli 18 pro­sent­tia.

Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­pal­ve­lui­den lii­ke­vaih­to kas­voi vuo­den 2017 ai­ka­na vii­me vuo­teen ver­rat­tu­na 22 pro­sent­tia. Ko­ko­nais­lii­ke­vaih­toa ker­tyi vuo­den 2017 ai­ka­na 1 077 mil­joo­naa eu­roa. Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­pal­ve­lut kat­taa yli 80 pro­sent­tia hen­ki­lös­tö­pal­ve­lui­den lii­ke­vaih­dos­ta, mikä mää­rää alan lii­ke­vaih­don ke­hi­tys­tä. Alan lii­ke­vaih­don ke­hi­tyk­sen odo­te­taan jat­ku­van hy­vä­nä myös vuon­na 2018.

Suomen sadan suurimman työllistäjän joukossa yli 20 henkilöstöpalvelualan yritystä

Talouselämässä (nro 20 26.5.2017) kerrotaan vuokratyön suosion lisääntymisestä. Moni on jättänyt jopa vakituisen työpaikkansa ja ryhtynyt vuokratyöntekijäksi.

Vuo­kra­työn­te­ki­jöi­tä on ti­las­to­kes­kuk­sen mu­kaan ai­noas­taan va­jaa 2 % työ­voi­mas­ta, mut­ta alan kas­vu on vah­vaa. Myös yri­tys­ten lii­ke­vaih­to on kas­va­nut jo muu­ta­man vuo­den ajan ko­vaa vauh­tia. Hen­ki­lös­tö­pal­ve­lua­la toi­mii ta­lou­den suh­dan­tei­den mit­ta­ri­na. Alan ke­hi­tys­tä seu­ra­taan kuu­kausit­tain HPL:n ti­las­toi­man TOP 20 liikevaihtotiedustelun avul­la.

Vaik­ka Suo­mes­sa on pal­jon työt­tö­miä, osalla aloista on työvoimapulaa. Täl­lai­sia ovat esi­mer­kik­si IT-alal­la koo­da­rit ja ra­vin­to­la-alal­la ko­kit, joi­ta hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tyk­set rek­ry­toi­vat ul­ko­mail­ta.

Suo­men ta­lous­kas­vu ei ole ai­noa syy hen­ki­lös­tö­pal­ve­lua­lan kas­vuun. Seu­raa­va suu­ri uu­dis­tus on maakuntauudistus ja erityisesti kasvupalvelut. Sen myö­tä työ- ja elin­kei­no­toi­mis­tot (TE-toi­mis­tot) sekä elin­kei­no-, lii­ken­ne ja ym­pä­ris­tö­kes­kuk­set (ELY-kes­kuk­set) lak­kau­te­taan. Työ­voi­ma ja yri­tys­pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­ses­tä vas­taa­vat maa­kun­nat ja nii­den tuot­ta­mi­ses­ta yk­si­tyi­set yri­tyk­set, kun­nat ja kol­mas sek­to­ri. Työn­vä­li­tyk­sen yk­si­tyis­tä­mi­nen avaa uusia mah­dol­li­suuk­sia hen­ki­lös­tö­pal­ve­lua­lan yri­tyk­sil­le.

Hen­ki­lös­tö­pal­ve­lua­lal­la on käy­tös­sä auktorisointijärjestelmä, joka muis­tut­taa rei­lun kau­pan lei­maa. Tämä mah­dol­lis­taa eri­tyi­ses­ti vuo­kra­työn­te­ki­jöil­le mah­dol­li­suu­den va­lit­taa epä­asial­li­ses­ta koh­te­lus­ta. Li­säk­si alal­le on laa­dit­tu toi­min­ta­pe­ri­aat­teet, ul­ko­maa­lais­ten rek­ry­toin­nin pe­li­sään­nöt ja tie­to­suo­jaan liit­ty­vät käy­tän­ne­sään­nöt. HPL te­kee myös joka toi­nen vuo­si vuokratyöntekijätutkimuksen, jos­sa vas­taa­jien tyy­ty­väi­syys mm. työ­hön ja palk­kaan on ol­lut sel­keäs­sä kas­vus­sa useam­man vuo­den ajan.

Läh­de: Talouselämä nro 20 26.5.2017

TYÖKUUTION UUSI TOIMISTO AVATTU TURUSSA

Olemme avanneet uuden toimiston Turkuun 7.3.2017 alkaen. Meidät löytää jatkossa osoitteesta Kristiinankatu 2 B A 5 20100 Turku ( Vanha Suomen pankin talo, 3. krs). Samassa osoitteessa löytyy myös jatkossa Työkuution palkanlaskenta ( Poveria, Paula Välimäki)
Uudenkaupungin toimisto palvelee 28.4.2017 asti. Tämän jälkeen keskitämme toimintamme Turun toimistolle. Sopimuksesta edelleen voidaan kuitenkin sopia tapaamisia myös Uudessakaupungissa.

Terveisin

Kirsi & Marko

SUURIN OSA TYÖVOIMAPALVELUISTA SIIRTYMÄSSÄ POIS VIRANOMAISILTA

Suurin osa työvoimapalveluista siirtymässä pois viranomaisilta

pe 3. maaliskuuta 2017 14.10.00

Helsingin Sanomissa haastatellun TEM:n työmarkkinajohtaja Kimmo Ruthin mukaan noin 75 prosenttia nykyisistä viranomaisten hoitamista työvoimapalveluista siirtyy joko yksityisille yrityksille tai kolmannen sektorin hoidettavaksi.

Laki uu­des­ta kas­vu­pal­ve­lu­lais­ta läh­ti juu­ri lausun­to­kier­rok­sel­le ja jos laki tu­lee voi­maan, suo­ma­lai­set asioi­vat vuo­den 2019 alus­ta uusien maa­kun­tien hoi­ta­mis­sa kas­vu­pal­ve­lu­kes­kuk­sis­sa, joi­ta hoi­tai­si­vat pää­asias­sa yk­si­tyi­set yri­tyk­set.

Vir­ka­mie­hil­le jää­vät teh­tä­vät, jot­ka lain mu­kaan on hoi­det­ta­va vir­ka­mies­vas­tuul­la, ku­ten esi­mer­kik­si hen­ki­löil­le mak­set­ta­vat tuet, kor­vuk­set tai yri­tys­tuet. Maa­kun­ta hoi­taa teh­tä­vän myös, jos yk­si­tyi­siä pal­ve­lun­tar­joa­jia ei löy­dy tai nii­tä ei ole kil­pai­lun nä­kö­kul­mas­ta riit­tä­väs­ti.

Uu­dis­tuk­sen ta­voit­tee­na on luo­da hal­lin­to, joka aut­taa maa­kun­tien ta­lou­del­lis­ta kas­vua. Elin­kei­no­mi­nis­te­ri Mika Lin­ti­län mu­kaan uu­dis­tus on yksi hal­li­tuk­sen suu­rim­mis­ta. Uu­dis­tuk­sen lä­pi­vien­ti tu­lee vie­mään ai­kaa 5–10 vuot­ta.

Val­tion si­jaan pal­ve­lut tu­le­vat maa­kun­nan jär­jes­tet­tä­väk­si. Näi­tä kas­vu­pal­ve­luik­si kut­sut­tu­ja uusia pal­ve­lu­ja ovat esi­mer­kik­si työn­ha­ku, työl­lis­tä­mis­neu­von­ta, am­ma­tin­va­lin­taoh­jaus ja osaa­mi­sen ke­hit­tä­mi­nen.

Läh­de: HS Hallitus siirtää noin 75 prosenttia alueellisista työllisyys- ja yrittäjyyspalveluista yksityisille yrityksille (3.3.2017)

Talveksi töihin Leville

Asunto ja halpa hissilippu vetävät kausiväkeä Lappiin – ”Vaatimukset kasvavat vuosi vuodelta”

Yritykset houkuttelevat sesonkityöntekijöitä Lappiin perusasioilla. Henkilökuntaa saa parhaiten, kun työehdot, palkkaus ja majoitus ovat kunnossa ja vaikkapa hissilipun saa alehintaan.

Henkilöstöpalveluyritys Staffpointin toimialajohtaja Kimmo Gauriloff kertoo, että kausiluontoisuus on aina vaikeuttanut työntekijöiden rekrytointia Lappiin.

– Kun matkailuyritysten asiakasmäärä kasvaa, työntekijöiden tarvekin kasvaa, hän kuvaa nykytilannetta.

Silti hän sen enempää kuin henkilöstöä välittävän Enjoyn toimitusjohtaja Olli Tuominenkaan ei pidä työvoimapulaa valtavana ongelmana.

Ylläksen markkinoinnin markkinointipäällikkö Janne Juhani Haarma kertoo, että esimerkiksi Jounin kauppa, Lapland Safaries ja Lapland Hotels ovat onnistuneet hyvin palkkaamaan sesonkityöntekijöitä. Nämä ovat hänen mukaansa tosin kokeneita rekrytoijia, jotka ovat ajoissa liikkeellä ja pystyvät tarjoamaan ison talon edut.

Helsingin Sanomat kertoi tiistaina, että työntekijöiden saaminen on monille Lapin matkailuyrityksille hankalaa. Tuominen arvioi, että etenkin viime hetkellä työntekijöiden tarpeeseen havahtuvan voi olla vaikea löytää ainakaan hyviä osaajia.

– Lähtijöitä on, mutta työntekijöiden vaatimukset kasvavat vuosi vuodelta, hän sanoo.

Sekä työnantajan että välittäjän työnantajakuva on Tuomisen mukaan tärkeä. Ajatus pitää myydä työntekijälle, jotta hän päättäisi lähteä talvikaudeksi pois tutuista ympyröistään. Rekrytointi on pitkäjänteistä ja aloitetaan jo kesällä.

Työtä, palkkaa ja asunto
Vaikka työ on kausiluonteista, Gauriloffin mukaan on keskeistä, että se on kokoaikaista. Tuominen kertoo, että lähtöä harkitsevat haluavat ajoissa tietää perusasiat kuten työn määrän, sen alkamisajat ja työajat. Palkka on luonnollisesti tärkeä.

– Olen kuullut, että palkallakin koetetaan käydä huutokauppaa, mutta emme ole lähteneet siihen, Tuominen sanoo.

Hänen mukaansa Lapissa maksetaan hieman keskimääräistä suurempia, ehkä Helsingin tasoa vastaavia palkkoja. Staffpointin Gauriloffin mukaan tarjolla on työehtosopimuksen mukaista palkkaa, jonka päälle maksetaan vuoro- ja pyhäpäivälisät.

Koska pääosa työntekijöistä muuttaa muualta, majoitus on olennainen. Usein tarjolla on solu- tai kimppa-asuntoja, joiden vuokrat ovat henkilöstöpalveluyritysten mukaan kohtuullisia. Työnhakijoiden intoa karsii selvästi, jos työantajalla ei ole osoittaa sopivaa asuntoa riittävän läheltä työpaikkaa.

Lapissa ei Tuomisen mukaan ole tarpeeksi henkilökunnan majoitustilaa.

– Ei ole osattu ajatella, että turistien määrän kasvaessa tarvitaan yhä enemmän työntekijöitä heitä palvelemaan, hän huomauttaa.

Kausityöntekijät ovat yhä reippaampia
Lappi työympäristönä houkuttelee monia. Toisin kuin takavuosina, epämääräinen lupaus työstä ja ajatus juhlimisesta sen lomassa ei sen sijaan enää innosta.

– Alkoholiin liittyvät ongelmat ovat huomattavasti pienempiä kuin 13 vuotta sitten, jolloin tulin alalle, Tuominen kertoo tyytyväisenä.

Hän ja Gauriloff sanovat, että lähtijät arvostavat yhä enemmän hyviä harrastusmahdollisuuksia. Esimerkiksi halvat hissiliput ovat oiva lisä, kun muut työhön ja elämiseen liittyvät asiat ovat kunnossa.

Haarma kertoo olleensa itse aikoinaan sesonkityöntekijä hiihdonopettajana.

– Työntekijöiden hyvinvoinnista pitää pitää huolta ja antaa heille mahdollisuus käyttää palveluita, hän painottaa.

Miksi kannattaa käyttää henkilöstövuokraus- ja rekrytointipalveluita?

Mihin tässä maailmassa enää tarvitaan henkilöstövuokraus- ja rekrytointipalveluja, kysyy HPL:n blogissa Businessliken johtava konsultti ja partneri Marju Vuorensalmi.

Yri­tys et­sii työn­te­ki­jää. Täs­sä maa­il­mas­sa työn­te­ki­jät ovat jo val­miik­si pro­fi­loi­neet it­sen­sä eri­lai­sis­sa pal­ve­luis­sa. Mi­hin siis tar­vi­taan rek­ry­toin­nin am­mat­ti­lai­sia?

Hen­ki­lös­tö­pal­ve­lui­den käyt­tä­mi­ses­sä on par­haim­mil­laan ky­sy­mys stra­te­gi­ses­ta pää­tök­ses­tä hyö­dyn­tää ul­ko­puo­li­sen am­mat­ti­lai­sen te­hok­kaam­paa tai am­mat­ti­mai­sem­paa toi­min­ta­mal­lia.

Kahdeksan hyvää syytä hyödyntää henkilöstövuokrausta ja rekrytointipalveluita

1. Kustannustehokkuus

Rek­ry­toin­tei­hin eri­kois­tu­neen yri­tyk­sen or­ga­ni­saa­tio, ener­gia ja toi­min­ta­mal­lit on vi­ri­tet­ty ra­ken­tei­taan, in­hi­mil­li­siä re­surs­se­jaan ja tun­nel­maan­sa myö­den sen ydin­teh­tä­vää aja­tel­len.

Vir­he­rek­ry­toin­ti on aina kal­lein rek­ry­toin­ti ja huo­nos­ti hoi­det­tu rek­ry­toin­ti­pro­ses­si na­ker­taa li­säk­si yri­tyk­sen mai­net­ta.

Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus tuo jous­ta­vuut­ta. Se tar­jo­aa vä­liai­kais­rat­kai­su­ja sil­loin kun or­ga­ni­saa­tio muo­toi­lee uut­ta, tes­taa tai pro­to­tyy­pit­tää. Tai kun joku sai­ras­tuu, jää äi­tiys­lo­mal­le tai läh­tee vuo­dek­si to­teut­ta­maan sitä kuu­lui­saa unel­maan­sa!

2. Avaimet käteen palvelu

Help­poa ja no­pe­aa! Rek­ry­toin­nin pal­ve­lu­kon­sep­ti on ar­vo­ket­ju, joka ulot­tuu rek­ry­toin­nin käyn­nis­tä­mi­ses­tä lop­pu­huo­len­pi­toon asti. Pro­fii­lin mää­rit­tä­mi­nen, il­moi­tus­ten ja ai­ka­tau­lu­jen laa­ti­mi­nen, ha­ki­ja­vies­tin­tä, haas­tat­te­lut, mah­dol­lis­ten tes­tien or­ga­ni­soin­ti. Työn­te­ki­jän ir­ti­sa­nou­tu­mi­nen on yri­tyk­sel­le kuin vi­ri­tet­ty ai­ka­pom­mi.

3. Rekrytoinnille saa takuun

Rek­ry­toin­tiin si­säl­tyy aina ris­ke­jä, mut­ta nii­tä­kin voi mi­ni­moi­da. Rek­ry­toin­nil­le saa ta­kuun.

4. Osaaminen ja työkalut

Hy­väk­si tu­le­mi­nen vaa­tii tois­to­ja ja am­mat­ti­lai­sek­si tu­le­mi­nen vaa­tii vie­lä­kin enem­män tois­to­ja. Rek­ry­toin­ti vaa­tii herk­kyyt­tä, läs­nä­oloa, in­ten­sii­vi­syyt­tä ja ai­kaa. Am­mat­ti­lai­suus on tai­to tun­nis­taa so­pi­vim­mat, poi­mia hel­met.

Hyvä rek­ry­toin­ti­pro­ses­si vaa­tii kun­non työ­ka­lut (ja nii­den käyt­tä­jät). Ha­ki­ja­vies­tin­nän laa­tu luo, yl­lä­pi­tää ja vah­vis­taa yri­tyk­sen työ­nan­ta­ja­mai­net­ta ja ha­lut­ta­vuut­ta työ­paik­ka­na!

5. Keskittyminen tuloksentekoon

Rek­ry­toin­nin ul­kois­ta­mi­nen voi­daan näh­dä myös ajan ja hen­kis­ten re­surs­sien pa­nos­tuk­se­na oman ydin­lii­ke­toi­min­taan ja tu­lok­sen­te­koon.

6. Oman henkilöstön hyvinvointi

Rek­ry­toin­ti­lu­pien saa­mi­ses­ta tai nii­den saa­mi­sen hi­tau­des­ta muo­dos­tuu mo­nes­sa yri­tyk­ses­sä hen­ki­lö­kun­nan hy­vin­voin­tion­gel­ma. Dead­li­net ei­vät pa­ke­ne ei­vät­kä asiak­kaat odo­ta. Vuo­kra­työn­te­ki­jä voi pe­las­taa, tai va­ki­tui­nen rek­ry­toin­ti voi­daan aloit­taa vuo­kra­suh­tee­na jo en­nen vi­ral­li­sia lu­pia ja hy­väk­syn­tö­jä.

7. Hakemuksia ei tule tai sitten niitä tulvii

Ha­ke­mus­ten val­tai­sa mää­rä voi olla yl­lä­tys – jol­le­kin! Onko rek­ry­toi­va esi­mies tai HR va­rau­tu­nut vas­taa­maan ha­ki­joi­den ky­se­lyi­hin, an­ta­maan vä­liai­ka­tie­to­ja ja hen­ki­lö­koh­tais­ta pa­lau­tet­ta jo­kai­sel­le ha­ki­jal­le?

Entä, kun oi­kean­lai­sia ha­ke­muk­sia ei yri­tyk­sis­tä huo­li­mat­ta tule? Mil­lai­nen on plan B?

Laa­duk­kaal­le rek­ry­toin­tiy­ri­tyk­sel­le kum­pi­kaan ti­lan­ne ei ole vie­ras. En­sim­mäi­seen bud­je­toi­daan ai­kaa ja re­surs­se­ja aina ja omat ver­kos­tot ta­kaa­vat sen, et­tei rek­ry­toin­tia kos­kaan tar­vit­se aloit­taa tyh­jäl­tä pöy­däl­tä, vaik­ka en­sim­mäis­tä­kään kiin­nos­ta­vaa ha­ke­mus­ta ei il­maan­tui­si!

Luo­va on­gel­ma­rat­kai­su­ky­ky ta­kaa sen, että ra­jat­tu­jen ni­mik­kei­den ja tiuk­ko­jen raa­mien ul­ko­puo­lel­ta­kin osa­taan et­siä osaa­mis­ta, siir­ret­tä­viä tai­to­ja ja ky­vyk­käi­tä tyyp­pe­jä.

8. Anonymiteetti

On ti­lan­tei­ta, jol­loin ha­ku­vai­hees­sa ha­lu­taan kes­kit­tyä itse teh­tä­vän si­säl­töön. Jot­kin toi­mia­lat, yri­tyk­set tai brän­dit ve­tä­vät puo­leen­sa kuin hu­na­ja, jos­kus yri­tyk­sen mai­ne on voi­nut saa­da het­kel­li­ses­ti kol­hun, tai yri­tys on kes­kel­lä suu­ria muu­tok­sia.

Olen kuul­lut aja­tuk­sen sii­tä, että par­hail­la yri­tyk­sil­lä voi­si olla omat ky­ky­jen et­si­jät NHL-tyy­liin tai he voi­si­vat käyt­tää ul­ko­puo­li­sia ky­ky­jen et­si­jöi­tä tun­nis­ta­maan bril­jan­tin osaa­mi­sen. Laa­duk­kaim­mat hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tyk­set voi­vat hy­vin olla täl­lai­sia asiak­kail­leen!

Kirjoittaja: Marju Vuorensalmi, Businessliken johtava konsultti ja partneri

Henkilöstövuokraus vetää kovaa – talouden ankeimmat ajat takana

Kauppalehden mukaan henkilöstöpalvelualan poikkeuksellisen kova veto kertoo, että talouden ankeimmat ajat ovat todellakin takana.

Hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­sen, rek­ry­toin­ti­pal­ve­lui­den ja ul­kois­tus­pal­ve­lui­den ky­syn­nän vil­kas­tu­mi­nen ker­too pa­ra­ne­vis­ta suh­dan­teis­ta. Yri­tyk­set käyt­tä­vät sel­väs­ti ai­em­paa enem­män vuo­kra­työ­voi­maa.

Hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tys­ten Liit­to HPL vah­vis­taa lii­ke­vaih­to­tie­dus­te­lus­saan, että alan lii­ke­vaih­to oli ke­sä­kuus­sa yli 30 pro­sen­tin kas­vus­sa. Tam­mi-ke­sä­kuus­sa lii­ke­vaih­to kas­voi lä­hes 25 pro­sent­tia, ja HPL odot­taa lop­pu­vuo­del­ta liki 10 pro­sen­tin kas­vua.

Alan kol­me suur­ta eli Ba­ro­na, Staff­point ja Op­team vies­ti­vät, että hen­ki­lös­tö­pal­ve­lua­lan kas­vu vauh­dit­tuu. Suh­dan­teet pa­ra­ne­vat par­hail­laan.

”Kas­vu jat­kuu vuon­na 2017, mut­ta hur­jim­mat kas­vu­lu­vut hie­man ta­saan­tu­vat”, us­koo Ba­ro­na Hen­ki­lös­tö­pal­ve­lut Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Tuomas Mikkonen.

Staff­poin­tin toi­mi­tus­joh­ta­ja Mika Kiljunen puo­les­taan ar­vioi, että hen­ki­lös­tö­pal­ve­lua­lan ky­syn­tä vauh­dit­tuu sel­väs­ti.

”Vuo­del­ta 2017 odo­tam­me noin kym­me­nen pro­sen­tin kas­vua”, Kil­ju­nen uu­moi­lee.

Ba­ro­nan Mik­ko­nen ker­too, että yri­tys­asiak­kaat saa­vut­ta­vat ul­ko­puo­lis­ten hen­ki­lös­tö­pal­ve­lui­den käy­töl­lä nii­tä pal­jon pu­hut­tu­ja jous­to­ja. Pal­ve­lu­ky­syn­tä on kas­va­nut eri­tyi­ses­ti ra­ken­nus-, ict- ja ter­vey­sa­lal­la.

”Ba­ro­nan kas­vu on no­pe­aa rek­ry­toin­ti- ja ul­kois­tus­pal­ve­luis­sa, mut­ta kas­vam­me hy­vin myös hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­ses­sa”, Mik­ko­nen sum­maa.

HPL:n lii­ke­vaih­to­tie­dus­te­lus­sa on mu­ka­na 20 alan suur­ta, ja ke­rä­tyt lu­vut ovat erit­täin vah­vo­ja: ke­sä­kuus­sa esi­mer­kik­si ul­kois­tus­pal­ve­lui­den lii­ke­vaih­to pai­sui 70 pro­sent­tia.

Mik­ko­sen mu­kaan alan pe­net­raa­tio­as­te on Suo­mes­sa al­hai­nen. Vain alle 1,5 pro­sent­tia töis­tä teh­dään vuo­kra­työ­voi­mal­la, kun esi­mer­kik­si Bri­tan­nias­sa vuo­kra­työ­pe­net­raa­tio on noin 4,0 pro­sent­tia.

Alan kat­to­jär­jes­tö CIETT las­kee, että Suo­mes­sa hen­ki­lös­tö­alan käyt­tö­as­te on noin 35 pro­sent­tia muu­ta Eu­roop­paa alem­pi. Täs­sä mie­les­sä suo­ma­lai­sil­la hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tyk­sil­lä on vie­lä pal­jon sar­kaa kyn­net­tä­vä­nään.

”Kas­vua to­sin vauh­dit­taa se, että suo­ma­lais­yri­tyk­set al­ka­vat tot­tua hen­ki­lös­tö­alan pal­ve­lui­den käyt­tä­mi­seen”, Mik­ko­nen sa­noo.

Ra­ken­nus- ja toi­mis­toa­lan työ­voi­ma­ky­syn­tä el­pyy, ker­too Staff­poin­tin Mika Kil­ju­nen.

”Kas­vun jat­ku­mi­seen ei oi­kein us­kal­le­ta luot­taa. Kos­ka suh­dan­ne ei ole vah­val­la poh­jal­la, tar­vi­taan jous­ta­via rat­kai­su­ja yhä enem­män.”

Kil­jusen mu­kaan yri­tys­ten ti­laus­kir­jat hei­lah­te­le­vat jyr­käs­ti, jo­ten hen­ki­lös­tö­pal­ve­lua­la tar­jo­aa niil­le hen­ki­reiän: yri­tyk­set voi­vat työl­lis­tää ai­na­kin vä­liai­kai­ses­ti ky­syn­tä­ti­lan­teen mu­kaan.

Eri toi­mi­joi­den mu­kaan vuo­kra­työ­voi­man ky­syn­tä kas­vaa kau­pan alal­la, ra­vin­to­la-alal­la, ra­ken­nusa­lal­la ja ict-sek­to­ril­la.

”Au­kio­lo­jen va­pau­tu­mi­nen li­sää kau­pan työ­voi­ma­tar­vet­ta. Ra­vin­to­la- ja ra­ken­nus­aloil­la on työ­voi­ma­pu­laa, kun taas ict-sek­to­ril­la oi­kean­lai­nen osaa­mi­nen ja työ­voi­man tar­jon­ta ei­vät koh­taa”, ku­vai­lee Op­tea­min toi­mi­tus­joh­ta­ja Minna Vanhala-Harmanen.

Van­ha­la-Har­ma­sen mu­kaan eri­tyi­ses­ti työ­voi­ma­pu­las­ta kär­si­vät yri­tyk­set työl­lis­tä­vät hen­ki­lös­tö­pal­ve­lua­laa. Op­team on ha­ke­nut osaa­via työn­te­ki­jöi­tä niin­kin kau­kaa kuin Fi­lip­pii­neil­tä.

”Mo­net yri­tyk­set käyt­tä­vät hen­ki­lös­tö­pal­ve­lui­ta epä­var­mas­sa ta­lous­ti­lan­tees­sa, vaik­ka mark­ki­nat ei­vät el­pyi­si­kään.”

Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la vah­van HOK-Elan­non joh­to vah­vis­ti kes­ki­viik­ko­na, että sen vuo­kra­työ­voi­man käyt­tö ”piik­ka­si” al­ku­vuon­na. Uu­det myy­mä­lät ja au­kio­loai­ko­jen va­pau­tu­mi­nen se­lit­tä­vät il­miö­tä.

Hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tys­ten Lii­ton toi­mi­tus­joh­ta­ja Merru Tuliara vah­vis­taa, että vuo­kra­työn käyt­tö yleis­tyy va­kaas­ti.

”El­py­mis­tä on nä­kö­pii­ris­sä ja vuo­kra­työ­tä käy­te­tään, kos­ka yri­tyk­set ei­vät vie­lä vält­tä­mät­tä us­kal­la pal­ka­ta itse. Näis­sä olois­sa ra­ken­nus­teol­li­suus, ict-ala ja ter­vey­sa­la kas­va­vat eri­tyi­sen hy­vin.”

Tu­lia­ran mu­kaan var­sin­kin rek­ry­toin­ti- ja ul­kois­tus­pal­ve­lut ve­tä­vät. Yri­tyk­set ovat op­pi­neet käyt­tä­mään pal­ve­lu­ko­ko­nai­suuk­sia: ei pelk­kää vuo­kra­työ­voi­maa, vaan rek­ry­toin­ti­pal­ve­lui­ta laa­jem­min.

Työ­elä­mä muut­tuu ko­vaa vauh­tia, jo­ten työ­urat koos­tu­vat yhä useam­min pät­kä­töis­tä ja sir­pa­leis­ta. Tren­diä ei juu­ri suit­su­te­ta jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa.

HPL on pian kym­me­nen vuot­ta tut­ki­nut vuo­kra­työn­te­ki­jöi­den ko­ke­muk­sia. Tut­ki­mus­ten pe­rus­teel­la mo­nil­le voi tul­la yl­lä­tyk­se­nä, että vuo­kra­työn­te­ki­jät ovat työ­hön­sä tyy­ty­väi­sem­piä kuin kes­ki­ver­to­työn­te­ki­jät.

”Pe­rä­ti 87 pro­sent­tia vuo­kra­työn­te­ki­jöis­tä suo­sit­te­li­si vuo­kra­työn te­ke­mis­tä tut­ta­vil­leen”, Tu­lia­ra ker­too.

Joka kym­me­nes vuo­kra­työn­te­ki­jä pää­see töi­hin sa­man päi­vän ai­ka­na. Tut­ki­muk­seen vas­tan­neis­ta puo­let työl­lis­tyi vii­kon si­säl­lä, HPL ker­too.

Läh­de: Kauppalehti