Miksi kannattaa käyttää henkilöstövuokraus- ja rekrytointipalveluita?

Mihin tässä maailmassa enää tarvitaan henkilöstövuokraus- ja rekrytointipalveluja, kysyy HPL:n blogissa Businessliken johtava konsultti ja partneri Marju Vuorensalmi.

Yri­tys et­sii työn­te­ki­jää. Täs­sä maa­il­mas­sa työn­te­ki­jät ovat jo val­miik­si pro­fi­loi­neet it­sen­sä eri­lai­sis­sa pal­ve­luis­sa. Mi­hin siis tar­vi­taan rek­ry­toin­nin am­mat­ti­lai­sia?

Hen­ki­lös­tö­pal­ve­lui­den käyt­tä­mi­ses­sä on par­haim­mil­laan ky­sy­mys stra­te­gi­ses­ta pää­tök­ses­tä hyö­dyn­tää ul­ko­puo­li­sen am­mat­ti­lai­sen te­hok­kaam­paa tai am­mat­ti­mai­sem­paa toi­min­ta­mal­lia.

Kahdeksan hyvää syytä hyödyntää henkilöstövuokrausta ja rekrytointipalveluita

1. Kustannustehokkuus

Rek­ry­toin­tei­hin eri­kois­tu­neen yri­tyk­sen or­ga­ni­saa­tio, ener­gia ja toi­min­ta­mal­lit on vi­ri­tet­ty ra­ken­tei­taan, in­hi­mil­li­siä re­surs­se­jaan ja tun­nel­maan­sa myö­den sen ydin­teh­tä­vää aja­tel­len.

Vir­he­rek­ry­toin­ti on aina kal­lein rek­ry­toin­ti ja huo­nos­ti hoi­det­tu rek­ry­toin­ti­pro­ses­si na­ker­taa li­säk­si yri­tyk­sen mai­net­ta.

Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus tuo jous­ta­vuut­ta. Se tar­jo­aa vä­liai­kais­rat­kai­su­ja sil­loin kun or­ga­ni­saa­tio muo­toi­lee uut­ta, tes­taa tai pro­to­tyy­pit­tää. Tai kun joku sai­ras­tuu, jää äi­tiys­lo­mal­le tai läh­tee vuo­dek­si to­teut­ta­maan sitä kuu­lui­saa unel­maan­sa!

2. Avaimet käteen palvelu

Help­poa ja no­pe­aa! Rek­ry­toin­nin pal­ve­lu­kon­sep­ti on ar­vo­ket­ju, joka ulot­tuu rek­ry­toin­nin käyn­nis­tä­mi­ses­tä lop­pu­huo­len­pi­toon asti. Pro­fii­lin mää­rit­tä­mi­nen, il­moi­tus­ten ja ai­ka­tau­lu­jen laa­ti­mi­nen, ha­ki­ja­vies­tin­tä, haas­tat­te­lut, mah­dol­lis­ten tes­tien or­ga­ni­soin­ti. Työn­te­ki­jän ir­ti­sa­nou­tu­mi­nen on yri­tyk­sel­le kuin vi­ri­tet­ty ai­ka­pom­mi.

3. Rekrytoinnille saa takuun

Rek­ry­toin­tiin si­säl­tyy aina ris­ke­jä, mut­ta nii­tä­kin voi mi­ni­moi­da. Rek­ry­toin­nil­le saa ta­kuun.

4. Osaaminen ja työkalut

Hy­väk­si tu­le­mi­nen vaa­tii tois­to­ja ja am­mat­ti­lai­sek­si tu­le­mi­nen vaa­tii vie­lä­kin enem­män tois­to­ja. Rek­ry­toin­ti vaa­tii herk­kyyt­tä, läs­nä­oloa, in­ten­sii­vi­syyt­tä ja ai­kaa. Am­mat­ti­lai­suus on tai­to tun­nis­taa so­pi­vim­mat, poi­mia hel­met.

Hyvä rek­ry­toin­ti­pro­ses­si vaa­tii kun­non työ­ka­lut (ja nii­den käyt­tä­jät). Ha­ki­ja­vies­tin­nän laa­tu luo, yl­lä­pi­tää ja vah­vis­taa yri­tyk­sen työ­nan­ta­ja­mai­net­ta ja ha­lut­ta­vuut­ta työ­paik­ka­na!

5. Keskittyminen tuloksentekoon

Rek­ry­toin­nin ul­kois­ta­mi­nen voi­daan näh­dä myös ajan ja hen­kis­ten re­surs­sien pa­nos­tuk­se­na oman ydin­lii­ke­toi­min­taan ja tu­lok­sen­te­koon.

6. Oman henkilöstön hyvinvointi

Rek­ry­toin­ti­lu­pien saa­mi­ses­ta tai nii­den saa­mi­sen hi­tau­des­ta muo­dos­tuu mo­nes­sa yri­tyk­ses­sä hen­ki­lö­kun­nan hy­vin­voin­tion­gel­ma. Dead­li­net ei­vät pa­ke­ne ei­vät­kä asiak­kaat odo­ta. Vuo­kra­työn­te­ki­jä voi pe­las­taa, tai va­ki­tui­nen rek­ry­toin­ti voi­daan aloit­taa vuo­kra­suh­tee­na jo en­nen vi­ral­li­sia lu­pia ja hy­väk­syn­tö­jä.

7. Hakemuksia ei tule tai sitten niitä tulvii

Ha­ke­mus­ten val­tai­sa mää­rä voi olla yl­lä­tys – jol­le­kin! Onko rek­ry­toi­va esi­mies tai HR va­rau­tu­nut vas­taa­maan ha­ki­joi­den ky­se­lyi­hin, an­ta­maan vä­liai­ka­tie­to­ja ja hen­ki­lö­koh­tais­ta pa­lau­tet­ta jo­kai­sel­le ha­ki­jal­le?

Entä, kun oi­kean­lai­sia ha­ke­muk­sia ei yri­tyk­sis­tä huo­li­mat­ta tule? Mil­lai­nen on plan B?

Laa­duk­kaal­le rek­ry­toin­tiy­ri­tyk­sel­le kum­pi­kaan ti­lan­ne ei ole vie­ras. En­sim­mäi­seen bud­je­toi­daan ai­kaa ja re­surs­se­ja aina ja omat ver­kos­tot ta­kaa­vat sen, et­tei rek­ry­toin­tia kos­kaan tar­vit­se aloit­taa tyh­jäl­tä pöy­däl­tä, vaik­ka en­sim­mäis­tä­kään kiin­nos­ta­vaa ha­ke­mus­ta ei il­maan­tui­si!

Luo­va on­gel­ma­rat­kai­su­ky­ky ta­kaa sen, että ra­jat­tu­jen ni­mik­kei­den ja tiuk­ko­jen raa­mien ul­ko­puo­lel­ta­kin osa­taan et­siä osaa­mis­ta, siir­ret­tä­viä tai­to­ja ja ky­vyk­käi­tä tyyp­pe­jä.

8. Anonymiteetti

On ti­lan­tei­ta, jol­loin ha­ku­vai­hees­sa ha­lu­taan kes­kit­tyä itse teh­tä­vän si­säl­töön. Jot­kin toi­mia­lat, yri­tyk­set tai brän­dit ve­tä­vät puo­leen­sa kuin hu­na­ja, jos­kus yri­tyk­sen mai­ne on voi­nut saa­da het­kel­li­ses­ti kol­hun, tai yri­tys on kes­kel­lä suu­ria muu­tok­sia.

Olen kuul­lut aja­tuk­sen sii­tä, että par­hail­la yri­tyk­sil­lä voi­si olla omat ky­ky­jen et­si­jät NHL-tyy­liin tai he voi­si­vat käyt­tää ul­ko­puo­li­sia ky­ky­jen et­si­jöi­tä tun­nis­ta­maan bril­jan­tin osaa­mi­sen. Laa­duk­kaim­mat hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tyk­set voi­vat hy­vin olla täl­lai­sia asiak­kail­leen!

Kirjoittaja: Marju Vuorensalmi, Businessliken johtava konsultti ja partneri

Henkilöstövuokraus vetää kovaa – talouden ankeimmat ajat takana

Kauppalehden mukaan henkilöstöpalvelualan poikkeuksellisen kova veto kertoo, että talouden ankeimmat ajat ovat todellakin takana.

Hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­sen, rek­ry­toin­ti­pal­ve­lui­den ja ul­kois­tus­pal­ve­lui­den ky­syn­nän vil­kas­tu­mi­nen ker­too pa­ra­ne­vis­ta suh­dan­teis­ta. Yri­tyk­set käyt­tä­vät sel­väs­ti ai­em­paa enem­män vuo­kra­työ­voi­maa.

Hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tys­ten Liit­to HPL vah­vis­taa lii­ke­vaih­to­tie­dus­te­lus­saan, että alan lii­ke­vaih­to oli ke­sä­kuus­sa yli 30 pro­sen­tin kas­vus­sa. Tam­mi-ke­sä­kuus­sa lii­ke­vaih­to kas­voi lä­hes 25 pro­sent­tia, ja HPL odot­taa lop­pu­vuo­del­ta liki 10 pro­sen­tin kas­vua.

Alan kol­me suur­ta eli Ba­ro­na, Staff­point ja Op­team vies­ti­vät, että hen­ki­lös­tö­pal­ve­lua­lan kas­vu vauh­dit­tuu. Suh­dan­teet pa­ra­ne­vat par­hail­laan.

”Kas­vu jat­kuu vuon­na 2017, mut­ta hur­jim­mat kas­vu­lu­vut hie­man ta­saan­tu­vat”, us­koo Ba­ro­na Hen­ki­lös­tö­pal­ve­lut Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Tuomas Mikkonen.

Staff­poin­tin toi­mi­tus­joh­ta­ja Mika Kiljunen puo­les­taan ar­vioi, että hen­ki­lös­tö­pal­ve­lua­lan ky­syn­tä vauh­dit­tuu sel­väs­ti.

”Vuo­del­ta 2017 odo­tam­me noin kym­me­nen pro­sen­tin kas­vua”, Kil­ju­nen uu­moi­lee.

Ba­ro­nan Mik­ko­nen ker­too, että yri­tys­asiak­kaat saa­vut­ta­vat ul­ko­puo­lis­ten hen­ki­lös­tö­pal­ve­lui­den käy­töl­lä nii­tä pal­jon pu­hut­tu­ja jous­to­ja. Pal­ve­lu­ky­syn­tä on kas­va­nut eri­tyi­ses­ti ra­ken­nus-, ict- ja ter­vey­sa­lal­la.

”Ba­ro­nan kas­vu on no­pe­aa rek­ry­toin­ti- ja ul­kois­tus­pal­ve­luis­sa, mut­ta kas­vam­me hy­vin myös hen­ki­lös­tö­vuo­krauk­ses­sa”, Mik­ko­nen sum­maa.

HPL:n lii­ke­vaih­to­tie­dus­te­lus­sa on mu­ka­na 20 alan suur­ta, ja ke­rä­tyt lu­vut ovat erit­täin vah­vo­ja: ke­sä­kuus­sa esi­mer­kik­si ul­kois­tus­pal­ve­lui­den lii­ke­vaih­to pai­sui 70 pro­sent­tia.

Mik­ko­sen mu­kaan alan pe­net­raa­tio­as­te on Suo­mes­sa al­hai­nen. Vain alle 1,5 pro­sent­tia töis­tä teh­dään vuo­kra­työ­voi­mal­la, kun esi­mer­kik­si Bri­tan­nias­sa vuo­kra­työ­pe­net­raa­tio on noin 4,0 pro­sent­tia.

Alan kat­to­jär­jes­tö CIETT las­kee, että Suo­mes­sa hen­ki­lös­tö­alan käyt­tö­as­te on noin 35 pro­sent­tia muu­ta Eu­roop­paa alem­pi. Täs­sä mie­les­sä suo­ma­lai­sil­la hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tyk­sil­lä on vie­lä pal­jon sar­kaa kyn­net­tä­vä­nään.

”Kas­vua to­sin vauh­dit­taa se, että suo­ma­lais­yri­tyk­set al­ka­vat tot­tua hen­ki­lös­tö­alan pal­ve­lui­den käyt­tä­mi­seen”, Mik­ko­nen sa­noo.

Ra­ken­nus- ja toi­mis­toa­lan työ­voi­ma­ky­syn­tä el­pyy, ker­too Staff­poin­tin Mika Kil­ju­nen.

”Kas­vun jat­ku­mi­seen ei oi­kein us­kal­le­ta luot­taa. Kos­ka suh­dan­ne ei ole vah­val­la poh­jal­la, tar­vi­taan jous­ta­via rat­kai­su­ja yhä enem­män.”

Kil­jusen mu­kaan yri­tys­ten ti­laus­kir­jat hei­lah­te­le­vat jyr­käs­ti, jo­ten hen­ki­lös­tö­pal­ve­lua­la tar­jo­aa niil­le hen­ki­reiän: yri­tyk­set voi­vat työl­lis­tää ai­na­kin vä­liai­kai­ses­ti ky­syn­tä­ti­lan­teen mu­kaan.

Eri toi­mi­joi­den mu­kaan vuo­kra­työ­voi­man ky­syn­tä kas­vaa kau­pan alal­la, ra­vin­to­la-alal­la, ra­ken­nusa­lal­la ja ict-sek­to­ril­la.

”Au­kio­lo­jen va­pau­tu­mi­nen li­sää kau­pan työ­voi­ma­tar­vet­ta. Ra­vin­to­la- ja ra­ken­nus­aloil­la on työ­voi­ma­pu­laa, kun taas ict-sek­to­ril­la oi­kean­lai­nen osaa­mi­nen ja työ­voi­man tar­jon­ta ei­vät koh­taa”, ku­vai­lee Op­tea­min toi­mi­tus­joh­ta­ja Minna Vanhala-Harmanen.

Van­ha­la-Har­ma­sen mu­kaan eri­tyi­ses­ti työ­voi­ma­pu­las­ta kär­si­vät yri­tyk­set työl­lis­tä­vät hen­ki­lös­tö­pal­ve­lua­laa. Op­team on ha­ke­nut osaa­via työn­te­ki­jöi­tä niin­kin kau­kaa kuin Fi­lip­pii­neil­tä.

”Mo­net yri­tyk­set käyt­tä­vät hen­ki­lös­tö­pal­ve­lui­ta epä­var­mas­sa ta­lous­ti­lan­tees­sa, vaik­ka mark­ki­nat ei­vät el­pyi­si­kään.”

Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la vah­van HOK-Elan­non joh­to vah­vis­ti kes­ki­viik­ko­na, että sen vuo­kra­työ­voi­man käyt­tö ”piik­ka­si” al­ku­vuon­na. Uu­det myy­mä­lät ja au­kio­loai­ko­jen va­pau­tu­mi­nen se­lit­tä­vät il­miö­tä.

Hen­ki­lös­tö­pal­ve­lu­yri­tys­ten Lii­ton toi­mi­tus­joh­ta­ja Merru Tuliara vah­vis­taa, että vuo­kra­työn käyt­tö yleis­tyy va­kaas­ti.

”El­py­mis­tä on nä­kö­pii­ris­sä ja vuo­kra­työ­tä käy­te­tään, kos­ka yri­tyk­set ei­vät vie­lä vält­tä­mät­tä us­kal­la pal­ka­ta itse. Näis­sä olois­sa ra­ken­nus­teol­li­suus, ict-ala ja ter­vey­sa­la kas­va­vat eri­tyi­sen hy­vin.”

Tu­lia­ran mu­kaan var­sin­kin rek­ry­toin­ti- ja ul­kois­tus­pal­ve­lut ve­tä­vät. Yri­tyk­set ovat op­pi­neet käyt­tä­mään pal­ve­lu­ko­ko­nai­suuk­sia: ei pelk­kää vuo­kra­työ­voi­maa, vaan rek­ry­toin­ti­pal­ve­lui­ta laa­jem­min.

Työ­elä­mä muut­tuu ko­vaa vauh­tia, jo­ten työ­urat koos­tu­vat yhä useam­min pät­kä­töis­tä ja sir­pa­leis­ta. Tren­diä ei juu­ri suit­su­te­ta jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa.

HPL on pian kym­me­nen vuot­ta tut­ki­nut vuo­kra­työn­te­ki­jöi­den ko­ke­muk­sia. Tut­ki­mus­ten pe­rus­teel­la mo­nil­le voi tul­la yl­lä­tyk­se­nä, että vuo­kra­työn­te­ki­jät ovat työ­hön­sä tyy­ty­väi­sem­piä kuin kes­ki­ver­to­työn­te­ki­jät.

”Pe­rä­ti 87 pro­sent­tia vuo­kra­työn­te­ki­jöis­tä suo­sit­te­li­si vuo­kra­työn te­ke­mis­tä tut­ta­vil­leen”, Tu­lia­ra ker­too.

Joka kym­me­nes vuo­kra­työn­te­ki­jä pää­see töi­hin sa­man päi­vän ai­ka­na. Tut­ki­muk­seen vas­tan­neis­ta puo­let työl­lis­tyi vii­kon si­säl­lä, HPL ker­too.

Läh­de: Kauppalehti

Muutoksia Työkuution palkanlaskentapalveluissa

Työkuution työntekijöiden palkanlaskennasta vastaa 1.4.2016 alkaen Taloushallintopalvelut Poveria Oy.
Voit lähettää emailia palkkoihin liittyvissä kysymyksissä jatkossa osoitteeseen: palkat@poveria.fi.
Tai puhelimitse Paula Välimäki: 0400 942580. Paula Välimäki on monelle vanhalle työntekijälle jo tuttu entuudestaan.
Palkkalaskelmat tulevat myös jatkossa suoraan henkilökohtaiseen verkkopankkiin.

Kevätterveisin

Työkuutio

Kirsi & Marko

Henkilöstövuokraus ja työturvallisuus -opas on julkaistu

ke 27. tammikuuta 2016 09.36.00

Työturvallisuuskeskuksen julkaisema opas auttaa varmistamaan vuokratyöntekijöiden työturvallisuuden. Julkaisua on ollut tekemässä myös HPL.

Työ­nan­ta­jan työ­tur­val­li­suus­vel­vol­li­suu­det ovat vuo­kra­työs­sä sekä var­si­nai­sen työ­nan­ta­jan että käyt­tä­jäy­ri­tyk­sen vas­tuul­la. Vuo­kra­työs­sä työ­suo­je­lu­vas­tuu on si­ten jaet­tu vuo­kray­ri­tyk­sen ja käyt­tä­jäy­ri­tyk­sen vä­lil­lä.

Op­paas­sa käy­dään läpi kes­kei­set asiat, joil­la py­ri­tään var­mis­ta­maan työn su­ju­mi­nen ja tur­val­li­sem­pi työ­päi­vä. Opas poh­jau­tuu ai­em­paan sa­man­ni­mi­seen jul­kai­suun, joka on päi­vi­tet­ty Työ­tur­val­li­suus­kes­kuk­sen toi­mes­ta 2015. Työ­ryh­mäs­sä oli­vat mu­ka­na sekä työ­nan­ta­ja- että työn­te­ki­jä­puo­len jär­jes­tö­jen edus­ta­jat sekä Työ­tur­val­li­suus­kes­kus. Opas tu­kee niin so­pi­mus­ten laa­ti­mis­ta kuin myös hy­vien käy­tän­tö­jen laa­ti­mis­ta työ­pai­koil­la, jois­sa vuo­kra­työn­te­ki­jöi­tä käy­te­tään.

Henkilöstövuokraus ja työturvallisuus -opas (pdf)

Työkuution joulumuistio

Työkuution väki haluaa toivottaa rauhaisaa joulua kaikille työntekijöilleen, asiakkailleen sekä yhteistyökumppaneille!

Vuosi 2015 on vierähtänyt taas nopeasti ja on ollut erittäin työntäyteinen. Työkuutio yrityksenä on jatkanut samalla kasvun tiellä kuin edellisenä vuonnakin. Uudet työpaikat ovat syntyneet lähinnä metalli -ja elintarviketeollisuuden aloilla. Isoin kasvu on tapahtunut Turun seudulla, mutta myös Vakka-Suomessa olemme onnistuneet säilyttämään saman työntekijämäärän kuin vuonna 2014. Kasvun vuoksi avasimme konttorin/yhteyspisteen myös Helsinkiin 1.12.2015 alkaen. Pystymme näin myös palvelemaan asiakkaita ja työntekijöitämme myös pääkaupunkiseudulla.

Vuoden 2016 näkymät ovat edelleen suotuisat. Telakkateollisuuden elpyminen Turussa on vaikutukseltaan suuri ajatellen työvoiman tarvetta. Teemme yhteistyötä usean alihankkijan kanssa, jotka operoivat telakalla. Uudessakaupungissa autotehtaan viimeiset uutiset olivat tietenkin koko maakunnalle erittäin mieluisia. Valmet Automotive alkaa valmistaa Mercedes-Benzin GLC-mallia 2017. Valmetin vaikutus ulottuu monelle eri taholle ja alihankkijalle koko maakunnassa.

Tulemme tarvitsemaan vuonna 2016 metalliteollisuuden erityisosaajia Turun ja Vakka-Suomen seudulle. Lisäksi elintarviketeollisuuden tuotannon osaajia etsimme myös tasaisesti läpi vuoden. Töitä siis riittää myös tulevalle vuodelle. Nyt joulun aikana on kuitenkin hyvä ja tärkeä hengähtää hetki.

Työkuution joulun aukioloajat ja yhteystiedot:

Uusikaupunki: toimiston väki on joulun vietossa 21.12.-27.12. Toimisto auki taas 28.12.
Turku: toimiston väki joulun vietossa 21.12.-28.12.2015
Helsinki: tavoitat meidät numerosta 020 734 1010

Kiireelliset ajat jouluviikolla: 020 7341010

Työkuutio avaa toimiston Helsinkiin

Toimintamme edelleen kasvaessa ja kehittyessä haluamme jatkossa palvella asiakkaitamme ja työntekijöitämme myös pääkaupunkiseudulla. Avaamme toimiston Helsingin keskustaan ( Kamppi) 1.12.2015.
Seuraa sivujamme, tiedotamme tuon päivän lähestyessä asiasta lisää.

Terveisin
Työkuution väki

Työnantajat tuskailevat rekrytoinnin kanssa

Ylen nettiuutinen kertoo, miten rekrytointivaikeuksien kanssa kamppaillaan esimerkiksi puhelinmyynti- ja telemarkkinointialalla sekä fyysisillä aloilla.

Uusien työn­te­ki­jöi­den rek­ry­toin­ti on yhä useam­mal­le yri­tyk­sel­le suu­ri haas­te, sil­lä kaik­kiin työ­paik­kail­moi­tuk­siin ei ole vält­tä­mät­tä riit­tä­väs­ti ha­ki­joi­ta.

– Joil­lain aloil­la työ­paik­kail­moi­tuk­siin ei ha­ki­joi­ta ole ol­len­kaan, ker­too hen­ki­lös­töy­ri­tys Man­powe­rin vies­tin­tä­joh­ta­ja Mika Wilén.

Wilé­nin mu­kaan nämä ovat usein alo­ja, jot­ka ei­vät yk­sin­ker­tai­ses­ti hou­kut­te­le mil­lään lail­la ha­ki­joi­ta.

– Nuo­ria ei esi­mer­kik­si kiin­nos­ta sel­lai­set alat, jot­ka ei­vät ole me­dia­sek­sik­käi­tä. Toi­mia­lan ylei­nen ima­go saat­taa ai­heut­taa on­gel­mia, Wilén ker­too.

Rek­ry­toin­nin kans­sa kamp­pail­laan eri­tyi­ses­ti esi­mer­kik­si fyy­si­sil­lä aloil­la ku­ten kiin­teis­tö­huol­los­sa ja sii­vous­pal­ve­luis­sa. Myös kau­pan alal­la uusien työn­te­ki­jöi­den saa­mi­nen on pai­koin on­gel­mal­lis­ta.

Pie­nil­le ja kes­ki­suu­ril­le yri­tyk­sil­le rek­ry­toin­ti on suu­ry­ri­tyk­siä on­gel­mal­li­sem­paa, kos­ka työn­ha­ki­jat ha­lua­vat Wilé­nin mu­kaan mie­luum­min suu­riin, tun­net­tui­hin fir­moi­hin.

– Nuo­ret ha­ke­vat brän­de­jä, to­te­aa Wilén.

Rek­ry­toin­nin haas­teet tun­nis­taa myös ja­lo­me­tal­li­tuot­tei­ta val­mis­ta­van kuo­pio­lai­sen Sau­rum Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Mikko Pessi.

– On toi­men­ku­via, joi­hin ei tah­do löy­tyä ha­ki­joi­ta. Täl­lai­sia am­mat­te­ja ovat muun muas­sa kä­si­työ­läi­set, ker­too Pes­si.

Työpaikkojen perässä ei liikuta

Wilén muis­tut­taa, että pien­ten ja kes­ki­suur­ten yri­tys­ten työ­mark­ki­na­ti­lan­ne on täl­lä het­kel­lä as­tet­ta va­loi­sam­pi.

– Niis­sä työ­paik­ko­ja avau­tuu eni­ten. Or­ga­ni­saa­tioi­den ra­ken­ne­muok­kauk­sen myö­tä suu­ris­sa yri­tyk­sis­sä töi­tä on tar­jol­la vä­hem­män. Haku kan­nat­tai­si siis koh­dis­taa pk-ja kas­vu­yri­tyk­siin, vink­kaa Wilén.

Uusien työn­te­ki­jöi­den rek­ry­toin­ti­haas­tei­siin liit­tyy myös se, että suo­ma­lai­set ei­vät ole ko­vin in­nok­kai­ta liik­ku­maan työ­paik­ko­jen pe­räs­sä.

– Kiin­teät ra­ken­teet ku­ten omis­tusa­su­mi­nen pi­tää työn­ha­ki­joi­ta pai­koil­laan.

Wilén lis­taa rek­ry­toin­tia vai­keut­ta­vak­si te­ki­jäk­si myös työyh­tei­sö­tai­to­jen puut­teet, osaa­mi­sen tai kou­lu­tuk­sen puut­teet sekä lii­an kor­keat palk­ka­pyyn­nöt.

– Rek­ry­toin­ti­pro­ses­si on pal­jon haas­teel­li­sem­pi nyt kuin 10 vuot­ta sit­ten, ver­taa Pes­si.
Rek­ry­toin­tia­jan­koh­dal­la on vä­liä

Työ­paik­kail­moi­tus­ten suh­teen yri­tyk­set ovat uu­den edes­sä. Uusia rek­ry­toin­ti­kei­no­ja on pys­tyt­tä­vä ke­hit­tä­mään van­ho­jen rin­nal­la. Mo­der­nia tek­no­lo­gi­aa ja esi­mer­kik­si so­si­aa­li­sen me­dian väy­liä on käy­tet­tä­vä ko­koa­jan enem­män.

– Työ­paik­ko­jen mark­ki­noin­ti on me­nos­sa vi­deoi­den suun­taan. Jo nyt työyh­tei­sö­jä ku­va­taan ja vi­deoi­ta lai­te­taan You­tu­been tai muu­al­le on­li­neen. Tätä kaut­ta ker­ro­taan, että mil­lai­nen työ­paik­ka on, ker­too Wilén uusis­ta kei­nois­ta.

Nuo­ril­le työn­te­ki­jöil­le on myös pys­tyt­tä­vä luo­maan yk­si­löl­li­siä ura­pol­ku­ja, kos­ka ny­ky­nuo­ril­le työ­elä­män ja va­paa-ajan ta­sa­pai­no on tär­ke­ää.

– Työ­nan­ta­jan pi­täi­si pys­tyä löy­tä­mään rek­ry­toin­ti­pro­ses­sis­sa sel­lai­nen kom­bi­naa­tio, että sekä työn­te­ki­jä että työ­nan­ta­ja ovat tyy­ty­väi­siä, poh­tii Wilén.

Mik­ko Pes­sin mu­kaan rek­ry­toin­ti­pro­ses­seis­sa on kiin­ni­tet­ty huo­mio­ta esi­mer­kik­si oi­ke­aan ajan­koh­taan.

– Ylem­pien toi­mi­hen­ki­löi­den rek­ry­toin­nit kan­nat­taa ajoit­taa syk­syyn tai ke­vää­seen. Lo­ma­kausi­na ei ta­pah­du näis­sä­kään asiois­sa mi­tään, to­te­aa Pes­si.

Lähde: Ylen kotisivut

Uusi merkki paremmasta: henkilöstövuokraus elpyy

16.06.2015

Henkilöstöpalveluyritysten Liiton HPL:n keräämien alan lukujen mukaan vuokratyön kysyntä on jälleen nousussa. Se kielii yritysten vahvistuvasta uskosta.
Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL kertoo, että pitkien ja pysyvien työurien rinnalle on tullut pysyvästi työ, joka tehdään pieninä palasina eri yrityksissä. Sitra arvioi, että työsuhteista jo 35 prosenttia on erilaisia epätyypillisiä työsuhteita: niissä työskentelee siis jo 800 000 suomalaista.

Epätyypillisiksi työsuhteiksi Sitra laskee osa-aikaiset, yksinyrittäjät, tarvittaessa töihin kutsuttavat tuntityöläiset, henkilöstövuokrausyhtiöiden vuokra- ja keikkatyöntekijät sekä määräaikaiset.

HPL muistuttaa nettisivuillaan, että osa-aikaisten työsuhteiden määrä on Suomessa kasvanut selvästi kahden viime vuosikymmenen aikana. Kaikista työllisistä joka seitsemäs teki viime vuonna työtä osa-aikaisesti.

Lähde: Kauppalehti

Artikkeli vuokratyön merkityksestä tulevaisuuden työelämässä

01.04.2015

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava on kirjoittanut artikkelin ”Vapautta välineellisyyttä, kokeilua – tasapainottavia näkökulmia vuokratyön tulevaisuuteen”. Artikkeli tarkastelee vuokratyön ja epätyypillisten työsuhteiden roolia työn muutoksessa.
Artikkeli täydentää julkista keskustelua niillä näkökulmilla, jotka kirjoittajan näkökulmasta ovat aliedustettuina tai puuttuvat kokonaan.

Artikkelissa Halava kirjoittaa muun muassa näin: ”Tulevaisuuden työelämä ja työurat ovat entistä pirstalaisempia, projektimaisempia ja mosaiikkimaisempia. Arvioidaan, että ns. löyhästi organisaatioihin sidoksissa olevan, liikkuvan ja itsenäisen työvoiman (esim. vuokratyöntekijät, pätkätyöläiset, itsensä työllistäjät, freelancerit) osuus kasvaa voimakkaasti.”

Lähde www.hpl.fi

HPL blogi: Nollatyösopimusten kielto heikentäisi työllisyyttä

06.03.2015

HPL:n toimitusjohtaja Merru Tuliara osallistuu nollatyösopimuskeskusteluun ja toteaa, että henkilöstöpalvelualalla ei käsityksistä huolimatta käytetä kovin paljon nollatyösopimuksia.

Nollatyösopimukset ovat viime aikoina herättäneet paljon keskustelua. Nollatyösopimuksessa kyse on siitä, että työtä tehdään silloin, kun sille on tarvetta ja työnantaja kutsuu töihin.

Henkilöstöpalvelualalla ei käsityksistä huolimatta käytetä kovin paljon nollatyösopimuksia. Niiden sijasta käytetään lyhyitä määräaikaisia työsopimuksia, joissa työtunnit on ennalta sovittu. Nollatyösopimuksia käytetään silloin, kun aidosti ei voida ennalta tietää, paljonko työtä on tarjolla.

Julkisuudessa on ollut esillä myös nollatyösopimusten kieltäminen ja osa-aikatyölle määritettävä 18 tunnin minimiviikkotyöaika.

Jos yrityksessä on työtä tarjolla 10 tuntia viikossa, töitä on todellakin tarjolla vain 10 tuntia viikossa. Nollatyösopimusten kieltäminen tai osa-aikatyölle määritelty minimityöaika ei kasvattaisi nykyisen nollatyösopimuslaisen työaikaa. Päinvastoin. Työn tekisivät yrityksen vakituiset työntekijät ylitöinä tai työ jäisi kokonaan tekemättä.

Nollatyösopimuksia ja alle 18 tunnin osa-aikatyösopimuksia tarvitsevat sekä työntekijät että työnantajat.

Nollatyösopimuksilla työskentelevien joukossa on niitä, joille nollatyösopimukset sopivat ja ovat mieluinen vaihtoehto. On työntekijöitä, joiden elämäntilanteeseen sopivat joustavat työnteon muodot. Tällaisia ovat muun muassa opiskelijat, jotka haluavat hankkia lisäansioita opintojen ohella.

Nollatyösopimuksilla työskentelee toki myös niitä, jotka haluaisivat tehdä enemmän työtä ja jotka eivät pärjää työstä saatavalla palkalla.

Kiellot tai minimiviikkotyöajan määrittely ei toisi lisää töitä, vaan kasvattaisi entisestään sitä joukkoa, joka on täysin vailla töitä. Onko täysi työttömyys parempi kuin se, että silloin tällöin saa työmahdollisuuden? Useinhan on niin, että työntekijä aloittaa vähäisemmällä tuntimäärällä, jota sitten kasvatetaan, kun työn tarve lisääntyy ja vakiintuu.

On hyvä, että nollatyösopimuksista keskustellaan. Niiden kieltämisen sijasta pitäisi kuitenkin pyrkiä etsimään ratkaisuja siihen, että kaikenlaisen työn vastaanottaminen olisi kannattavaa.

Merru Tuliara

Henkilöstöpalveluyritysten Liiton toimitusjohtaja